“Zero is what we need to aim for.” – Bill Gates, 2021
Myönnän että otsikko on aika raflaava. Älä käsitä väärin, ilmastonmuutos on erittäin vakava asia, ja se on iso uhka koko ihmiskunnalle. Se selviää viimeistään lukemalla Bill Gatesin kirjan ”How to Avoid a Climate Disaster”. Päästämme ilmakehään 51 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja vuosittain. Päästöjen lasku 50 prosentilla ei pysäyttäisi lämpötilan nousua; se vain hidastaisi asioita, viivyttäisi mutta ei estäisi ilmastokatastrofia. Vähän kuin kylpyamme jota täyttäisi vedellä ja lopulta vesi virtaisi reunojen yli. Myrskyt lisääntyvät, tulvat lisääntyvät, monia köyhiä maita uhkaa kuivuus. Kun hurrikaani Maria iski Puerto Ricoon vuonna 2017, se kiskaisi valtion infrastuktuurin 20 vuotta ajassa taaksepäin. Tai Syyria, joka kärsi vuosina 2007-2010 pahimmasta kuivuudesta koko historiansa aikana. Yksinkertaisesti, meidän täytyy päästä nollaan niin pian kuin mahdollista. Luen paljon kirjoja, ja Gatesin kirja oli ehdottomasti paras lukemani kirja tänä vuonna. En usko, että olen ahminut yhtäkään kirjaa tätä nopeammin, no, ehkä poislukien Phil Fisherin sijoitusopus ”Common Stocks and Uncommon Profits”.
Sain oikeastaan inspiraation tähän kirjoitukseen jo viime vuonna kun katsoin Netflixistä kolmiosaista dokumenttia Bill Gatesista, ”Koodi Bill Gatesin mieleen”. Minun täytyy tunnustaa että sivistyksessäni oli suuri aukko ennen tätä. Olin aina pitänyt Gatesia Microsoft kaverina, vaikka toki tiesin että hän on ollut pitkään mukana Bill ja Melinda Gates säätiössä. Mutta että heidän säätiö on ollut niin vahvasti mukana kitkemässä tarttuvia tauteja kuten poliota, kehittänyt ison insinööritiimin kanssa täysin uudenmukaista kuivakäymälää kehittyviin maihin joissa puhtaasta vedestä on huutava pula tai että he ovat laittaneet valtavan määrän resurssseja uuden sukupolven ydinvoimalaan, TerraPoweriin. En ollut aiemmin tietoinen näistä hankkeista.
Kuuntelin viime viikolla netissä järjestettyä energiakonferenssia ilmastonmuutoksesta ja mitä tämän asian eteen voisi tehdä. Tai oikeastaan konferenssia, jossa 25-30 yritystä esitteli erilaisia innovaatioita ja ratkaisuja, niin aurinko- ja tuulivoimasta kuin hiilen talteenotosta ja varastoinnista. Viesti on selvä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulee lisätä hyvin nopeasti jotta 2050 asetettuihin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä. Esimerkiksi, jos ilmasto lämpenee ”vain” kahdella asteella, suurin osa maailman koralliriutoista kuolee. Ja katso missä mennään jo tänään.
Ehkä nyt ymmärrän myös paremmin mitä sveitsiläinen kaveri tarkoitti viime vuonna kun hän vieraili toimistollamme puhumassa aurinkovoimasta. Jos katsotaan vuotta 2019, maailmanlaajuisesti noin puolet kaikesta uudesta energiantuotannon kapasiteetista tuli aurinkovoimasta.
The International Renewable Energy Agencyn tilastojen mukaanviime vuonna noin 80 prosenttia uudesta kapasiteetista oli uusiutuvaa.
Pystytäänkö pelkästään aurinko- ja tuulivoimalla ratkaisemaan globaali ilmastokriisi? Ei. Olet ehkä kuullut Mooren laista, joka perustuu tuplaantumiseen kahden vuoden välein. Koska mikroprosessorien teho on kaksinkertaistunut kahden vuoden välein, olemme pystyneet kirjoittamaan parempaa softaa, joka on johtanut tietokoneiden kysynnän kasvuun, joka on taas puolestaan johtanut parempaan softaan jne. Ikävä kyllä Mooren laki ei päde energiantuotantoon. Kun ensimmäiset aurinkopaneelit esiteltiin 1970-luvulla, ne pystyivät konvertoimaan 15 prosenttiaauringon valosta energiaksi. 50-vuotta myöhemmin ollaan 25 prosentissa. Edistystä on tapahtunut, mutta ei kovin paljon. Lisäksi, aurinkovoimala tarvitsee 5-50 kertaa enemmän maata tuottaakseen yhtä paljon energiaa kuin hiilivoimala, ja tuulivoimala ainakin 10 kertaa enemmän kuin aurinkovoimala. Yksinkertaisesti, jos kaikki fossiiliset laitokset pitäisi korvata aurinko- ja tuulivoimalla, meiltä loppuisi tila.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? Uskon vahvasti että energiantuotannossa tullaan näkemään todella suuria muutoksia ja edistysaskeleita 2020-luvulla. Tänä päivänä energiasektorin firmat käyttävät keskimäärin vain 0.3% liikevaihdosta tutkimus- ja tuotekehitykseen kun esimerkiksi elektroniikka- ja lääkealan firmat käyttävät 10% tai enemmän. Valtiot käyttävät yhteensä 22 miljardia jenkkidollaria vuodessa, ainoastaan 0.02% globaalista GDP:sta. Olen varma että molemmat luvut, 0.3% ja 0.02%, tulevat kasvamaan rajusti. En välttämättä sano, että esimerkiksi aurinkopaneelien tuottaja olisi hyvä sijoituskohde (katso First Solar esimerkki alla) sillä kova kilpailu tuppaa syömään marginaalit. Mutta uskon että toimialalta tulee löytymään monia mielenkiintoisia sijoituskohteita. Se voi olla Aurora Solarin kaltainen softafirma aurinkovoimateollisuudelle tai ruotsalainen firma joka toimittaa simulointityökaluja energiateollisuudelle. Koska uusiutuva energiantuotanto tarkoittaa sitä että energiaa tulee entistä epäsäännöllisemmin, myös sähköverkot joutuvat jatkossa paljon kovemmalle rasitukselle. Ensi viikolla juttelen muun muassa erään firman kanssa jonka tuotteella saavutetaan huomattavia parannuksia sähköverkon toimintaan.
Kaiken kaikkiaan, jos olen aiemmin ollut hieman skeptinen mitä tulee sijoitusmahdollisuuksiin energiasektorilla, uskon että jatkossa olen paljon optimistisempi.
HUOM. Lue disclaimer alla. Tämä EI ole sijoitussijoitus.
DISCLAIMER
Kirjoitukset sisältävät mielipiteitä ja mahdollisesti tietoa omista sijoituksistani. Edustan omia mielipiteitäni, en nykyisen työnantajani enkä Suomen Osakesäästäjien mielipiteitä. Voin muuttaa mielipiteitäni päivittämättä niitä blogissani. Mitään mitä kirjoitan ei tule ottaa sijoitussuosituksena. Jokainen vastatkoon omista voitoista ja tappioista. Yritän kirjoittaa asiaa, siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Pahoittelut jo etukäteen.
En omista osakkeita tässä artikkelissa mainituissa yhtiöissä.
Arimatti Alhanko
