Helsingin alkava pankkitoiminta keskittyi Helsingin ydinkeskustaan Aleksanterinkadulle ja sen läheisyyteen.
Venäjän vallan ajan alkuvaiheet olivat Suomen talouselämän kannalta hankalia. Suomen talous piristyi kunnolla vasta 1850-luvulla, kun elinkeinovapaus astui voimaan, jolloin myös pankkilaitosten perustamiselle oli tilausta. Pankit rakennuttivat toinen toistaan edustavampia rakennuksia pääkonttoreikseen ja myös muokkasivat jo olemassa olevia rakennuksia pankkitoiminnan tarpeisiin. Ensimmäisen Aleksanterinkadulle valmistunut pankkirakennus oli fennomaanien aloitteesta perustettu Kansallis-Osake-Pankki, KOP vuonna 1892. Suomen Yhdyspankki, SYP rakennutti läheiselle tontille oman pankkirakennuksensa, joka valmistui vuonna 1898.
Suomen Yhdyspankki Oy:n eli Föreningsbanken i Finlandin tausta oli erityisesti ruotsinkielisen pääoman edustamisessa ja se oli Suomen ensimmäinen liikepankki, joka perustettiin vuonna 1862. Oman pääkonttorin se sai muutamien vuosikymmenten kuluttua kun Aleksanterinkadun konttori valmistui. Pankin tarkoitus oli suurpankkina palvella erityisesti ruotsinkielisen kaupan ja teollisuuden tarpeita. Suomen Yhdys-Pankki olikin koko toimintansa ajan yksi Suomen suurimmista pankeista ja se toimi voitollisesti perustamisestaan lähtien vuoteen 1990 saakka. Erityisesti juuri liikepankit suosivat rakennusprojekteissaan jo tunnettuja ja nimekkäitä arkkitehtejä. Luonteva valinta rakennuksen arkkitehdiksi olikin tällöin erittäin tunnettu arkkitehtuurin professorinakin toiminut Gustaf Nyström. Nyström toimi liki neljäkymmentä vuotta arkkitehtuurin opettajana. Hän oli näkemyksellinen aloitteentekijä Helsingin asemakaavoituksessa ja hänen kädenjälkensä liittyy moniin Helsingin rakentamiseen liittyvissä uudistustehtävissä.
Suomen Yhdyspankin talo on ensimmäinen talo, jossa julkisivut on kokonaan tehty suomalaisesta graniitista, jota Hangon kivilouhimo tuotti suurina lohkareina. Uusien rakennusmenetelmien ansioista kovaa graniittia pystyttiin muokkaamaan yksityiskohtaisemmin kuin aiemmin. Pankkirakennuksissa pyrittiin aitouteen ja luotettavuuden korostamiseen, jota arvokkaat luonnonkivet tarjosivat. Ne olivat myös materiaaleina arvokkaita ja vakavaraisilla pankeilla oli varaa ja halua panostaa konttorirakennuksiinsa. Samalla pääomapiirit tukivat osaltaan suomalaisen kiviteollisuuden kehittymistä ja kehittämistä. Suomalaisuutta haluttiin tuoda esille materiaaleista lähtien.
Nyström oli paitsi kaupunkikuvallinen uudistaja myös pankkirakennusten suunnittelun osalta kehittäjä. Hänen suunnittelemiensa luonnonkivisten tai tiilisten julkisivujen takaa löytyy usein vaikuttava lasikattoinen pankkisali, kuten myös Suomen Yhdyspankin talossa. Vuosisatojen vaihteessa Nyström suunnitteli Suomen Yhdyspankin rakennuksia Helsingin lisäksi Viipuriin ja Tampereelle. Aleksanterinkadun rakennuksen julkisivussa on nähtävissä jyhkeä eläväinen kivipinta pylväineen, holveineen ja palkistoineen. Pylväiden yläosiin on kiinnitetty kilvet, joissa on Suomen luonnosta löytyviä lehti- ja puuaiheita. Ikkunakaarissa on kaunis veistoskoristelu. Siinä on kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä veistoskoristelu, joka kuvaa suomalaisia elinkeinoja. Nykyään rakennuksessa sijaitsevan Pankkimuseon kauniin jugend-interiöörin ovat suunnitelleet arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen.
Suomen Yhdys-Pankki toimi vuosina 1862-1995. Tänä aikana se koki monia muutoksia. Vuosina 1919-75 se yhdistyi Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta varten -pankin kanssa ja toimi sen jälkeen nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki, Nordiska Föreningsbanken. Vuosina 1975-1995 nimi oli Suomen Yhdyspankki. Lopulta 1990-luvun talouselämän tyrskyissä se fuusioitui osaksi nykyistä Nordea-konserni. Pankkirakennuksessa pankkitoiminta jatkui valmistumisesta vuoteen 1936 saakka. Nykyään osoitteessa Aleksanterinkatu 36 B sijaitsee Nordean pankkimuseo, joka on avoinna joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 15-17.
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
