Kurkistamme Pohjoisesplanadilla komeilevaan Jugendsaliin, jonka tiloissa toimi Privatbanken, yksi lukuisista 1800-luvulla Helsinkiin nousseista liikepankeista.
Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen tarina alkoi venäläissyntyisen kauppiaan Jegor Uschakoffin päätettyä rakennuttaa talon. Sen katutasoon haluttiin tilaa kauppapuodeille ja makasiineille ja ylempiin kerroksiin rakennettiin asuintiloja. Arkkitehti Pehr Granstedt suunnitteli rakennuksen uusklassisen ilmeen ja tästä rakennusvaiheesta on nykyään jäljellä enää julkisivu. Vuonna 1896 Privatbanken osti kiinteistön Uschakoffilta. Rakennuksen sisätilat muutettiin vuonna 1904 pankkikäyttöön arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaisesti. Sonck myös itse muutti rakennuksen yläkertaan, ja se säilyi hänen kotinaan vielä seuraavat viisikymmentä vuotta aina hänen kuolemaansa saakka.
Muutostöissä rakennuksen sisäpihalle rakennettiin pankkisali ja rakennuksen kellariin vahvat ja jyhkeät holvit. Ovi avattiin Esplanadin puoleiseen julkisivuun ja luonnonvaloa saliin saatiin suuresta kattoikkunasta. Tummat arvokkaat mahonkiset pankkitiskit toivat tilaan pankkitunnelmaa. Valter Jung, joka työskenteli Sonckin kanssa samassa toimistossa, oli vastuussa pankin sisätilojen koristelusta. Tuolloin salin perälle oli asennettu myös Valter Jungin suurikokoinen lasimaalaus Rahapuu. Sen reunoille on kuvattu riikinkukkopari, joiden keskeltä nousee runsaslehtinen puu. 1910-luvulla salin laajennuksessa lasimaalaus jouduttiin kuitenkin irrottamaan. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kyseinen Rahapuu löytyy nykyään viereisen rakennuksen kulmassa sijaitsevan ravintola Salutorgetin seinältä, jossa sitä voi illallisella ihastella. Myös Salutorget toimii entisen pankin tiloissa. Palaamme myös tähän pankkiin tarkemmin juttusarjan myöhemmissä osissa.
Privatbankenin historia liittyy kiinnostavalla tavalla samanaikaiseen Helsingin kaupungin laajenemiseen ja voimakkaan kehittymisen aikaan. Se tarjoaa kiinnostavan näkymän Helsingin pankkitoiminnan kehittymiseen ja ammattimaistumiseen. 1800-luvun jälkipuolisko oli pankkien perustamisen kulta-aikaa Suomessa. Tuolloin pankkien määrä lisääntyi nopeasti, varsinkin Helsingissä. Helsinki eli kiihkeätä rakentamisen ja kasvun aikakautta, ja kaupunkiin saapui jatkuvasti myös lisää väkeä – myös työväkeä. Väestön nopean kasvun myötä eri kansanryhmille tarvittiin myös omia pankkipalveluita. Privatbankenin perustamisen takana oli Helsingin työväenyhdistys, ja se perustettiin kansanpankiksi. Pankkiin tekivät talletuksia etenkin tavallinen työväestö kuten käsityöläiset ja pienyrittäjät, ja se myönsi myös pieniä luottoja.
Pankkisalin koristelu on todella kaunis ja näyttävä. Huomiota kannattaa kiinnittää runsaisiin veistokoristeluihin niin sisääntuloaulassa kuin itse salissakin. Ulko-ovia ympäröiviä seiniä koristavat sievät ornamenttikoristelut, joista löytyy lukuisia kasvi- ja eläinaiheita. Sisäänkäyntihallin seiniltä kannattaa huomata seinissä olevat hauskat graniittiset kivireliefit, jotka kertovat suomalaisesta rahan ja pankkitoiminnan historiasta. Kuva-aiheista löytyy suuri pullea rahasäkki ja sitä vastapäätä toiselta seinältä miehen hahmo, joka haalii käsiinsä kolikoita. Sisällä salissa huomio kiinnittyy salin perällä sijaitsevaan suureen kaarevaan Wilho Sjöströmin seinämaalaukseen vuodelta 1916. Fresko on sijoitettu samalla paikalla olleen Rahapuun tilalle. Syksyisessä freskossa ruskan kirkkailla väreillä kirjomien puiden ja merellä matkaavien purjeveneiden välistä voi nähdä Tuomiokirkon ja Helsingin profiilin meren puolelta katsottuna.
Pankkisali on nykyiseltä nimeltään Jugendsali. Se on toiminut pankkielämänsä jälkeen erilaisissa tehtävissä, kuten kaupungin virastona ja kahvilana. Helsingin kaupungin omistukseen pankin tilat siirtyivät 1960-luvulla. Tuolloin rakennus siirtyi virastokäyttöön, ja muutostyöt suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Vanhaa kaunista pankkisalia ei tässä vaiheessa kuitenkaan muutettu. Muilta osiltaan rakennus koki täydellisen muutoksen, kun se modernisoitiin virastokäyttöön. Nykyään pankkisaliin voi piipahtaa aistimaan historian havinaa kahvikupposen kera ja ihastella tilan kaunista arkkitehtuuria ja runsaita yksityiskohtia. Pankkisali löytyy osoitteesta Pohjoisesplanadi 19.
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
