Säästöpankkiaate saapui Suomeen 1820-luvulla. Säästöpankkien lähtökohtana oli parantaa työväen taloudellista asemaa ja lisätä kansan säästämishaluja tarjoamalla korkoa ja turvallista säilytystä.
Ensimmäinen säästöpankki Suomessa perustettiin Turkuun ja muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1826 perustettiin Helsingin Säästöpankki. Säästöpankkeja oli siis olemassa jo ennen liikepankkeja ja muodostavat Suomen vanhimman pankkiryhmän. Suomen ensimmäinen liikepankki Suomen Yhdyspankki perustettiin vuonna 1862.
Alkuaikoina säästöpankit toimivat pääasiassa kaupungeissa. Säästö- ja liikepankkeja pidettiin toisiaan täydentävinä. Säästöpankit ottivat vastaan pieniä talletuksia ja saattoivat edelleen sijoittaa varat liikepankkeihin. Säästöpankit palvelivat työväenluokkaa ja liikepankit liike-elämää. Tämä jako alkoi muuttua vuoden 1896 jälkeen, jolloin tuli voimaan säästöpankkilaki. Säästöpankki määriteltiin laissa rahoituslaitokseksi, joka vastaanottaa talletuksia yleisöltä. Tämän jälkeen säästöpankkien asiakaskunta laajeni ja 1900-luvun alkuvuosina säästöpankkeja perustettiin runsaasti myös maaseudulle.
Helsingin Säästöpankki on rakennettu samaan aikaan, kun Helsinki muutenkin kasvoi voimakkaasti. Ajalle tyypillistä oli purkaa puurakennuksia tai matalia kivirakennuksia ja korvata niitä korkeammilla kivirakennuksilla. Ennen säästöpankkia Fabianinkatu 15 tontilla oli kaksikerroksinen puutalo piharakennuksineen.
Helsingin Säästöpankki toimi yli 70 vuotta ilman omaa toimitaloa vuokratiloissa eri puolilla Helsingin keskustaa.
Lopulta pankki päätti rakennuttaa omat toimitilat kasvavan toimintansa tarpeisiin. Vuonna 1902 Kasarmitorin laidalle valmistui arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema pankkirakennus. Aspelin opiskeli arkkitehtuuria Ruotsissa sekä Suomessa. Vuonna 1887 hän perusti oman toimiston Haminaan, josta löytyy myös Aspelinin suunnittelemia rakennuksia. Aspelin suunnitteli säästöpankin rakennuksen lisäksi muitakin rakennuksia Helsingin kantakaupungin alueelle. Pankkirakennuksista mainittakoon Viipuriin rakennettu Pohjoismaiden Osakepankin pääkonttori, joka valmistui vuonna 1901, vuotta aiemmin kuin Helsingin Säästöpankki Fabianinkadulle.
Pankkirakennus on kaunis ja toimiva kokonaisuus.
Julkisivumateriaali on Ruskealan marmoria, joka on julkisivun alaosissa karkeammin käsiteltyä ja sileämpää yläosissa. Sisätiloissa oli puusepän toteuttama sisustus. Ikkunanpuitteet julkisivussa olivat lakattua tammea. Aulan lattia oli koristeellista mosaiikkibetonia samoin kuin pankkisalin lattia, joka näkyy vanhoissa arkistokuvissa. Pankkisali sijaitsi toisessa kerroksessa. Pankkisalissa oli omat tiskit veroja, lainoja ja säästöönpanoja varten. Pankkitilojen lisäksi Säästöpankin talossa oli myös Svenska Klubbenin tiloja. Säästöpankki harjoitti myös toimitilanvuokraustoimintaa ja katutasoon oli varattu tilaa erilaisille myymälöille. Pihasiivessä ja ylimmässä kerroksessa oli asuntoja.
Helsingin Säästöpankki toimi tiloissa yli 30 vuotta, vuonna 1933 valtio osti kiinteistön. Pankkitoiminnan jälkeen tiloissa oli Yleisradiotoimintaa ja nykyään siellä sijaitsee korkein hallinto-oikeus. Helsingin Säästöpankki rakennutti myöhemmin toimistotiloja Mannerheimintie 14 ja Kalevankatu 1 kulmaan, jonne palataan toisen artikkelin yhteydessä.
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
