Lainaaminen on niin tärkeässä asemassa nykymaailmassa, että on täysin mahdotonta välttää sen käyttämistä osana omaa talouden hallintaa.
Luotonottamiseen turvautuvat käytännössä kaikki yksityisestä henkilöstä valtioihin ja yrityksiin. Oman asunnon, auton, veneen tai mökin rahoittaminen yhdessä rahoituslaitoksen kanssa kuuluu lähes jokaisen suomalaisen arkeen jossain vaiheessa omaa elämää. Luoton saaminen ja sen hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen ovat melkein supervoimiin laskettava ominaisuus ainakin omassa pienessä kuplassani.
Sijoitusaiheisten foorumien aloitusten ja tuttava piirin kanssa käytyjen sekä nähtyjen keskustelujen perusteella varsin harvassa ovat henkilöt, jotka pystyvät suorilta käsin kertomaan lainan saantiin ja hinnoitteluun vaikuttavat tekijät. Mitäh, häh? Eikö vaan riitä, että on suuret tulot ja lainaa tulee ovista ja ikkunoista? Valitettavasti se ei ole ihan näin yksinkertaista.
Tällaisenä Exceliä näpertelevänä talousbloggaajanakin oli pitkään vaikea tunnistaa omien valintojen vaikutus lainansaamiseen ja hinnoitteluun. Jos harrastaisin ratsastusta omalla hevosella (tallivuokra kustantaa helposti 500 euroa/kk), niin miten se vaikuttaa lainan saantiin? Jos säästäisin tuloistani 10 prosenttia, niin saanko asuntolainaa? Jos pystyisinkin kasvattamaan säästöastettani 30 prosenttiin, niin miten lainan saaminen ja sen hinnoittelu muuttuu? Jos maksan vuokraa 700 euroa kuukaudessa, niin saanko asuntolainan samalla kuukausittaisella lyhennyksellä? Kaikki ovat hyviä kysymyksiä ja niihin vastaaminen ei onnistu monelta omien kokemuksieni mukaan.
Päätinkin tästä asiasta sisuuntuneena selvittää asian juurta jaksaen itselleni ottamalla yhteyttä erääseen Suomen suurimmista pankeista ja kysyä suoraan mitkä asiat todella vaikuttavat lainan saamiseen. Tässä kirjoituksessa en käy läpi asioita, jotka vaikuttavat lainan saantiin sellaisenaan (vaan ne löytyvät myöhemmin omasta blogistani hieman riippuen tämän tekstin julkaisuajankohdasta), vaan pohdinkin enemmän sitä, miten ihmisten osaamista asian suhteen voisi kehittää ja miten ihmisiä voisi ohjata tekemään parempia taloudellisia päätöksiä.
Edellä mainitun keskustelun pohjalta olenkin päätynyt ratkaisuun, jonka avulla jokainen suomalainen saataisiin kartalle lainan saamiseen ja hinnoitteluunvaikuttavista tekijöistä. Lue siis kirjoittamani ehdotus loppuun asti ja kerro tämän jälkeen, mitä mieltä itse olisit kyseisestä järjestelmästä.
Suunniteltu positiivinen luottorekisteri estää ylivelkaantumista, mutta ei opeta taloustaitoja
Positiivisen luottorekisterin suunniteltu käyttöönotto vuonna 2024 on hyvä askel oikeaan suuntaan pyrittäessä estämään yksityishenkilöiden ylivelkaantumista, mutta kyseinen järjestelmä ei kuitenkaan opeta käyttäjälleen uusia taloustaitoja tai kerro omien valintojen vaikutuksesta lainan saamiseen. Nykyinen käytössä oleva järjestelmä ei siis kerro luotonantajalle mitään tietoja lainojesi määristä muissa rahoituslaitoksissa, vaikkakin tieto maksuhäiriöstä kyllä kantautuu pankin korviin. Oikeusministeriön teettämän selvityksen perusteella positiivinen luottorekisteri tehostaa luotonantamista, säästää kuluja ja helpottaa luottoriskin hallintaa. Järjestelmä siis mahdollistaa pienemmän luottotappioriskin pankeille, joka myös osaltaan auttaa vakauttamaan rahoitusmarkkinoita.
Positiivisen luottorekisterin käyttöönoton ohella olisi myös oiva mahdollisuus opettaa suomalaisille omien valintojen vaikutusta elämän rahoitustilanteisiin. Ja tähän minulla onkin ratkaisu, joka on henkilökohtainen luottopisteytys.
Otetaan mallia Yhdysvaltojen luottopisteytyksestä, mutta jätetään typeryydet pois
Yhdysvaltalaiseen talousjärjestelmään tutustuneet ihmiset tunnistivatkin varmasti luottopisteytys (eng. Credit Score) termin heti jo kirjoituksen otsikosta, mutta monelle se on oletettavasti entuudestaan tuntematon käsite. Luottopisteytyksellä on useita nimiä, joista käytetyimmät ovat varmasti Credit Score ja FICO Score.
Luottopisteytyksen tarkoituksena on kertoa luotonantajalle ominaisuuksistasi luotonottajana ja siitä todennäköisyydestä millä tulet hoitamaan lainasi. Luottopisteytys vaihtelee 300 ja 850 välillä, mitä korkeampi luku, niin sitä parempi ja luotettavampi luotonottaja olet luotonantajan näkökulmasta. Hyvin paljon yksinkertaistamalla kaikki yli 700 luvut viittaavat vähäriskiseen luotonottajaan ja suureen todennäköisyyteen luoton hoitamisessa kunniakkaasti. Luottopisteytys on kriittisessä asemassa yhdysvaltalaisten elämässä osana hankintojen rahoittamista, mutta todellisuudessa sinun on myös mahdollista saada lainaa kuulumatta kyseiseen järjestelmään.
Yhdysvaltalainen luottopisteytys lasketaan viiden eri parametrin perusteella (Lähde), jotka ovat listattuna alla lyhyen kuvauksen kera. Tämän lisäksi niiden painoarvo luottopisteytyksen laskemisessa on kirjattu suluissa.
1. Maksuhistoria. Lainojen takaisinmaksu kokonaisuudessaan ja ajallaan mahdollistaa korkean luvun. Yksikin myöhästynyt maksu voi vaikuttaa luottopisteytykseen. (35 prosenttia)
2. Luoton käyttöaste. Käytössä oleva luoton määrä jaettuna kokonaisluottorajalla. Mitä alhaisempi luoton käyttöaste, sitä korkeampi luku. (30 prosenttia)
3. Luottohistorian pituus. Mitä pidempi luottohistorian keskimääräinen pituus, niin sitä korkeampi luku. (15 prosenttia)
4. Erilaisten luottojen käyttö. Suoriutuminen kunnialla mitä useamman tyyppisestä luotosta (asunto, auto, opinto, luottokortti, jne.) johtaa sitä korkeampaan lukuun. (10 prosenttia)
5. Uusien luottojen avaaminen. Useiden luottojen avaaminen samanaikaisesti johtaa alempaan lukuun mahdollisen riskikäyttäytymisen vuoksi. (10 prosenttia)
Kuten nopeasti huomaat, niin koko luottopisteytyksen laskeminen pyörii sataprosenttisesti vain luotonottamisen, sen hallinnan ja käyttöhistorian ympärillä. Varmaan toimii jenkeissä, mutta omasta mielestäni tämä järjestelmä on huono, koska se ei ota mitenkään huomioon varallisuuttasi, sijoitusastettasi kassavirtaasi tai vastuitasi.
Mitä jos apinoitaisiin Yhdysvalloilta järjestelmän perusajatus, mutta päivitettäisiin se samalla huomioimaan varallisuuteesi, sijoitusasteesi, kassavirtasi ja mahdolliset vastuusi? Päivitetty uusi suomalainen järjestelmä voisi näyttää siis jotakuinkin tältä:
1. Kassavirta. Suuret tulot eivät kerro kyvykkyydestäsi hoitaa lainanmaksu, jos käytät kaiken (niin kuin keskimääräinen suomalainen hyvin pitkälti tekee). Pienet tulot eivät ole este lainan saamiselle, jos säästöaste tuloista on hyvä. Tärkein kriteeri onkin kassavirta, eli kuinka paljon sinulle jää käteen kaikkien maksujen jälkeen. Esimerkiksi säästämällä 30 prosenttia nettotuloista mahdollistaisi jo suurimman lukuarvon tästä kategoriasta.
2. Pitkäaikainen säästäminen ja/tai luotonhoito. Suunnitelmallisesta talouden hallinnasta kertoo vuosikausia kestävä ASP-säästäminen ihan siinä missä autolainan maksaminen.
3. Henkilökohtainen tase. Varallisuuden suhde vastuihin. Varallisuuden ja velkojen luonne vaikuttaa myös kokonaislukuun. On siis merkitystä, että onko varallisuus Corollassa vai Helsingin Kallion yksiössä.
4. Vastuut. Syntyvyyden laskusta huolimatta on kiistaton tosiasia, että lapsista aiheutuu pysyviä kiinteitä kustannuksia talouteen. Myös erilaiset takaukset lisäävät riskiäsi pankin näkökulmasta. Erilaiset vastuut siis heikentäisivät luottopisteytystäsi.
5. Luottotiedot. Aikaisemmat maksuhäiriömerkinnät ja luottojen takaisinmaksuongelmat laskevat lukuarvoa. Hyvin hoidetut historialliset luotot kasvattavat lukuarvoa.
6. Sijoitusaste. Viimeisimpänä ja kokonaislukuun vähiten vaikuttava tekijä, olisi sijoitusaste. Miten suuri osa henkilön kokonaisvarallisuudesta on sijoitusinstrumenteissa. Suomalaiseen tyypilliseen tapaan varallisuudesta noin puolet on oman asunnon seinissä ja sijoitustuotteissa vain 15 prosenttia (Lähde). Jokaiselle Viisas Rahan kuluttajalle on varmasti selvää, että sijoitusomaisuuden suhteellisen osuuden kasvattaminen vaurastuttaisi suomalaisia aivan käsittämättömällä tavalla ja tämän osuuden kasvamisen vaikutus lainojen hinnoitteluun positiivisesti voisi toimia hyvänä porkkanana.
Mielestäni henkilökohtaisesti nähtävä luottopisteytys auttaisi ihmisiä ymmärtämään omat mahdollisuudet vaikuttaa lainansaantiin ja erityisesti tekisi avoimeksi sen, miten omat valinnat vaikuttavat ja kuinka paljon. Varmasti monet ihmiset kokisivat tämän tiedon saamisen hyödyllisenä osana oman talouden kehittämistä. Näkisit suoraan, miten valintasi vaikuttavat rahoituksen hintaan.
Numeerinen arvo omasta talouden tilanteesta voisi johtaa myös oman talouden hallinnan pelillistämiseen, joka on osoittautunut menestykseksi ainakin Robinhoodilla sijoittamisen osalta. Uskon vahvasti, että iso osa ihmisistä pyrkisi tekemään enemmissä määrin parempia valintoja oman talouden näkökulmasta, jotta luottopisteytys nousisi.
Rahoitusalalla työskentelevä henkilö saattaakin itsekseen pohtia, että tällainen järjestelmä on jo käytössä (tiedän vain, että ei ole kaikilla, mutta joillakin saattaa olla). Naputtelemalla omat henkilökohtaiset tietosi verkkopankin lainahakemukseen saat esimerkiksi usein jo muutamassa minuutissa alustavan lainatarjouksen. Pankeilla on selkeästi käytössä jo jokin laskukaava, mutta se ei ole läpinäkyvä, et pääse sitä itse tarkastelemaan ja se todennäköisesti myös vaihtelee eri pankkien välillä.
Viimeisenä asiana vielä mainittakoon, että en omaa mitään taloudellista koulutusta tai työkokemusta. Olen täysin itse oppinut entinen porilainen, nykyinen sijoittaja ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelija, joka pyrkii ymmärtämään ympärillä tapahtuvia asioita. Jos joskus jotain asioista ymmärrän, niin pyrin niistä aina myös kirjoittamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, että joku toinenkin voisi oppia jotain uutta ja uuden oppiminen ei jää ainakaan kiinni liian vaikeasta selittämisestä.
Mitkä olisivat vastaavan järjestelmän hyvät puolet tai heikkoudet? Ketkä jäisivät järjestelmässä pimentoon? Kenelle järjestelmä olisi epäreilu?
Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eikä se välttämättä edusta Osakeliiton kantaa.
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
