Puhun mielelläni hyvän asumisen puolesta ja nostan esiin positiivisia tarinoita vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta. Median haastatteluissa huomaan usein toistelevani, miten suurin osa vuokrasuhteista sujuu hyvin ja kauhuvuokralaisia sattuu kohdalle vain harvoin. Mutta entäpä se kolikon kääntöpuoli? Mitä jos omalle kohdalle sattuu häiriköivä vuokralainen? Tai jos oman sijoitusasunnon naapuriasukas terrorisoi koko naapurustoa ja siksi oma asunto jää jatkuvasti tyhjilleen.
Häiriöt taloyhtiöissä ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Samalla häiriötilanteisiin liittyy yhä useammin päihteitä ja väkivallan uhkaa, minkä vuoksi muut asukkaat voivat olla arkoja puuttumaan asiaan. Voi olla, että paikalle soitetaan poliisi rauhoittamaan tilannetta, mutta isännöitsijälle ilmoitusta ei tehdä tai se halutaan tehdä vain nimettömänä.Sekä vuokranantajalla että taloyhtiöllä on kyllä keinoja puuttua häiritsevään elämään silloin, jos se on jatkuvaa tai häiriöt toistuvat usein. Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralainen tai tämän vieraat aiheuttavat häiriöitä. Vastaavasti taloyhtiö voi viime kädessä ottaa asunnon hallintaansa ja ryhtyä häätötoimenpiteisiin, jos joku asukkaista aiheuttaa häiriöitä.
Häiriöihin puuttumisen tueksi tarvitaan kuitenkin pitävää näyttöä, ja velvollisuus osoittaa häiriöt toteen on toimenpiteisiin ryhtyvällä eli vuokranantajalla tai taloyhtiöllä. Ennen sopimuksen purkamista tai asunnon hallintaanottoa asukkaalle on myös annettava varoitus ja mahdollisuus korjata toimintaansa. Jos naapurit eivät uskalla ilmoittaa häiriöistä taloyhtiölle ja tarvittaessa tulla todistamaan niistä oikeuteen, yksi häiriköivä asukas voi aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista haittaa kaikille muille samassa taloyhtiössä tai rapussa asuville.
Häiriöt taloyhtiöissä ovat yleistyneet viime vuosien aikana.
Ongelma on onneksi tunnistettu. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista ja asuntojen hallintaanottoa. Myös asuntojen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus päivittää vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Vielä ei ole selvillä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta tarve muiden asukkaiden asumisrauhan parempaan turvaamiseen on ilmeinen. Kantar Publicin tekemän kansalaistutkimuksen mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta on täysin tai jokseenkin samaan mieltä siitä, että lakia tai sopimusta rikkovan vuokralaisen häätäminen tulisi olla nykyistä helpompaa ja nopeampaa.
On nurinkurista, että poliisi ei saa kertoa taloyhtiölle tai vuokranantajalle häiriökäynneistään.
On helppo keksiä kaksi selvää muutostarvetta, joiden avulla häiriötilanteisiin puuttumista pystyttäisiin helpottamaan. Ensinnäkin häiriötilanteisiin puuttumista hidastavat usein haasteet vuokrasuhteen purkamista tai hallintaanottoa koskevien ilmoitusten tiedoksiantamisessa. On ymmärrettävää, että varoitus ja purkamis- tai hallintaanottoilmoitus pitää saada toimitettua asukkaalle luotettavasti. Mutta sitä taas on vaikeampi ymmärtää, että kieltäytymällä hakemasta saantitodistuskirjettä postista tai avaamasta ovea voi häirikköasukas viivyttää prosessin alkamista jopa kuukausilla.
Sähköisen tiedoksiannon helpottaminen voisi nopeuttaa prosessia merkittävästi.
Toinen tarpeellinen muutos olisi mahdollistaa poliisiraporttien käyttäminen oikeudessa näyttönä aiheutuneista häiriöistä. Silloin häätö ei jäisi toteutumatta pelkästään sen vuoksi, ettei arvaamattomasti käyttäytyvää ja väkivallalla uhkaavaa asukasta pelkäävä naapuri uskalla tulla oikeuteen todistamaan häiriöistä. On nurinkurista, että tällä hetkellä poliisi ei saa kertoa taloyhtiölle tai vuokranantajalle häiriökäynneistään, koska nämä eivät ole tilanteissa asianosaisen asemassa. Yhden häirikköasukkaan yksityisyyttä suojellaan siis kaikkien muiden kotirauhan kustannuksella.
Sanna Hughes
Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja
