Yleisradio uutisoi Euroopan keskuspankin suunnitelmista tarjota kansalaisille älypuhelimessa toimivaa digieuroa, joka korvaisi maksukortit. Maksaminen onnistuisi kännykällä kaikkialla Euroopan alueella. Käteisen käytön vähentyessä suunnitelma kuulostaa äkkiseltään järkevältä, mutta digieurossa piilee omat vaaransa.
Ylen uutissivustollaan 28.4.2023 julkaisemassa uutisessa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki kantoi huolta maksamisen keskittymisestä suurten teknologia-alustojen päälle, joita hallitsevat amerikkalaisjätit Visa ja Mastercard. Aina kun maksamme luottokorteilla, käytämme yritysten järjestelmiä ja maksamme ostoksista pienen välityspalkkion.
Vaihtoehdoksi tulevaisuuden maksamiseen EKP tarjoaa digieuroa eli digitaalista keskuspankkirahaa, jossa jokaisella rahan käyttäjällä on keskuspankissa tili, jonka kautta eurojen käyttäminen onnistuu kätevästi ilman välityskustannuksia. Kännykässä toimiva digieuro helpottaisi varmasti arkea, mutta kääntöpuoli jää uutisessa pimentoon. Maksaminen keskittyy entisestään.
Isoveli valvoo
Siirtyessämme digieuroon rahan kontrolli keskittyy sataprosenttisesti keskuspankin haltuun. Vaikka uutisessa toppuuteltiin ajatusta isoveljen valvonnasta, käytännössä tämä tarkoittaisi juuri sitä. Isoveli valvoisi aivan kaikkea rahaliikennettä yksilötasolla. Se tietäisi tarkalleen jokaisen ostoksesi ja tiliesi saldon reaaliajassa. Anonymiteetti lentäisi ikkunasta kuin opposition edustaja naapurivaltiossa.
Tällaisessa keskittymisessä on vaaransa. Ei ole poissuljettua, että jossain vaiheessa Euroopassa valtaan nousisi ääriryhmittymä, joka ottaisi kontrolliin Euroopan keskuspankin. Tällöin täysin keskittyneestä rahasta tulisi iso ongelma. Opposition toiminta olisi helppo vaientaa jäädyttämällä tilit. Keskitetyssä järjestelmässä jokaisella tilillä on On/Off -nappula ja jossain on henkilö, joka pystyy jäädyttämään kenen tahansa tilin nappulan painalluksella.
Esimakua harvojen kontrolloimasta rahajärjestelmästä saa Kiinasta, jossa valta ja raha on digitaalisen e-yuanin kautta keskittynyt äärimmilleen. Ihmisistä on tehty systeemin orjia, jossa muutama ihminen sanelee säännöt, joita muiden on pakko seurata. Raha on tällaiseen kontrolliin erinomainen ase.
Bitcoin toimii vastavoimana
Ennen bitcoinia ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta valita käyttämäänsä rahajärjestelmää, vaan se on osoitettu käyttöömme vallanpitäjien päätöksellä. Päätösten seurauksena Suomen markat ovat nykyisin arvottomia, ja käytämme euroja.
Vuodesta 2009 toiminut bitcoin toimii keskuspankkien suunnitelmien vastavoimana. Se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden valita täysin avoin ja vapaa rahajärjestelmä, joka pohjautuu ihmisten päätösten ja kontrollin sijaan tieteen ja matematiikan sääntöihin. Bitcoinin edessä kaikki ovat tasa-arvoisia, eikä kukaan voi jäädyttää tai takavarikoida bitcoinien muodossa olevaa varallisuuttasi.
Tällainen vastavoima on tärkeää olla olemassa, sillä se pakottaa keskuspankit miettimään digitaalisen keskuspankkirahan ominaisuuksia. Ilman vastavoimaa kohtalonamme olisi mahdollisesti Kiinan malli. Tällainen tulevaisuus ei varmasti ole kenenkään toiveissa.
Raha on valtaa
Digitaalinen raha on tulevaisuutta. Muutamassa vuodessa käteinen häviää lopullisesti, ja euroista tulee vain lukuja keskuspankin tietokoneelle. Samalla totaalinen kontrolli yksityishenkilöiden ja yritysten rahoista keskittyy keskuspankin valvovan silmän alle.
Jokainen olkoon tarkkana suunnasta, johon olemme Euroopassa menossa. Olemme menossa kohti järjestelmää, jossa rahan luomisesta, säilytyksestä ja rahaliikenteestä vastaa yksi ja sama taho: Euroopan keskuspankki. Muutama henkilö voi päättää, paljonko rahaa luodaan, ketkä ovat sitä oikeutettuja käyttämään ja mihin tarkoitukseen. Yksilönvapauden näkökulmasta tilanne on ongelmallinen.
Bitcoin vapauttaa ja suojelee
Vuonna 1992 koodari nimeltä Hal Finney totesi: “Tietokoneita voidaan käyttää välineenä vapauttamaan ja suojelemaan ihmisiä ennemmin kuin heidän kontrolloimiseensa.”
17 vuotta myöhemmin, vuonna 2009, samainen herra Finney vastaanotti bitcoinverkossa maailman ensimmäisen bitcoin-transaktion järjestelmän keksijältä Satoshi Nakamotolta. Tekniikka oli valmis digitaaliselle keskuspankittomalle rahalle, joka palautti rahan vallan takaisin ihmisille. Viimeksi vastaava tilanne oli kultakauden aikana 1800-luvun lopussa.
Tulevaisuudessa voimme toivottavasti valita, haluammeko käyttää digieuroja vai bitcoineja. Voimme valita, haluammeko käyttää keskitettyä vai hajautettua järjestelmää, suljettua vai avointa, ihmisen vai matematiikan säännöillä toimivaa järjestelmää.
Onneksi meillä on nyt ja tulevaisuudessa vapaus valita – vai onko?
Mika Wahlman
Kirjoittaja on toiminut 40 vuotta tietotekniikan parissa ja yli 20 vuotta IT-alan yrittäjänä. Hän on Bitcoin-asiantuntija, -luennoitsija ja valmisteilla olevan Bitcoin-kirjan kirjoittaja sekä Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsen.