Sähköinen käteisjärjestelmä bitcoin esiteltiin maailmalle 15 vuotta sitten. Nimimerkki Satoshi Nakamoton kehittämä vertaisverkossa toimiva vaihtoehtoinen digitaalinen rahajärjestelmä kasvattaa suosiotaan kritiikistä huolimatta.
Lokakuun lopussa tulee kuluneeksi viisitoista vuotta siitä, kun nimimerkki Satoshi Nakamoto julkaisi internetin keskustelupalstalla 31.10.2008 artikkelin internetin vertaisverkossa toimivasta sähköisestä käteisjärjestelmästä. Järjestelmä mahdollistaisi verkossa tehtävät maksut suoraan osapuolelta toiselle ilman luotettua kolmatta tahoa, kuten pankkia tai muuta rahoituslaitosta. Ajatus bitcoinista oli syntynyt maailmaan.
Ajankohta uudelle digitaaliselle valuutalle ja rahajärjestelmälle oli varsin otollinen. Ennennäkemätön finanssikriisi ja jättipankkien konkurssit olivat syöneet luottamusta perinteiseen rahajärjestelmään ja sen eri toimijoihin. Idea uudesta digitaalisesta valuutasta oli kuitenkin kytenyt jo pitkään. Erilaisia epäonnistuneita digitaalisen valuutan kokeiluja oli ollut monia jo 1990-luvulta lähtien, kuten e-gold 1990-luvulla ja Liberty Reserve 2000-luvulla. Monien käyttämä internetissä toimiva keskitetty maksujärjestelmä PayPal koki puolestaan ensihetkensä jo ennen vuosituhannen vaihdetta.
Bitcoin ratkaisi kaksinkertaisen kulutuksen ongelman
Satoshi kokosi yhteen monia, jopa vuosikymmeniä vanhoja, aiemmin kehitettyjä teknologioita, kuten epäsymmetrinen salaus, vertaisverkko, työntodiste tai kryptografiset tiivisteet. Satoshin keskeisin innovaatio oli ratkaisun löytäminen kaksinkertaisen kulutuksen (double spending) ongelmaan. Tähän asti oli tarvittu aina keskitettyä tahoa, joka tarkistaisi jokaisen transaktion siltä varalta, ettei samoja varoja käytettäisi kahteen kertaan. Bitcoin-järjestelmässä keskitetty taho oli korvattu hajautetulla avoimella lohkoketjulla.
Teini-ikäinen bitcoin on syntymästään asti herättänyt paljon erilaisia mielipiteitä puolesta ja erityisesti vastaan. Bitcoin on linkitetty mediassa huumekauppaan ja rahanpesuun, sitä on haukuttu hyödyttömäksi, sen louhimisen on syytetty tuhoavan ympäristöä ja aiheuttavan jopa maapallon lämpenemistä. Bitcoinin arvoa on pidetty keinotekoisena hintakuplana ja sitä on monesti verrattu kuuluisaan hollantilaiseen tulppaanimaniaan 1600-luvulla. Bitcoin on myös julistettu kuolleeksi lehdistössä jo liki 500 kertaa.
Bitcoin ei ole kuitenkaan suostunut häviämään. Vuonna 2013 bitcoinin markkina-arvo ylitti ensimmäisen kerran miljardin dollarin rajapyykin ja tänä päivänä koko kryptoekosysteemin markkina-arvo on biljoonaluokkaa. Lukuisat institutionaaliset vanhan rahan toimijat investoivat ja operoivat kryptomarkkinoilla tarjoten myös erilaisia bitcoin-sijoitustuotteita. Markkinoille on myös tulvinut lukuisia vaihtoehtoisia lohkoketjuja ja kryptokolikoita, joista suurin osa on kuitenkin kadonnut bittiavaruuteen jääden tähdenlennoksi.
Bitcoin varmentaa neutraalisti historiankirjoituksen
Bitcoinia voi olla haastava ymmärtää ja sen hyödyllisyyttä sisäistää. Bitcoin on samaan aikaan maksujärjestelmä ja valuutta. Se on samaan aikaan myös neutraalia ja koko ajan kehittyvää avoimen lähdekoodin teknologiaa, jota kukin voi hyödyntää tai olla hyödyntämättä parhaaksi katsomallaan tavalla. Economist-lehti risti bitcoinin jo vuonna 2015 uudella tavalla: ”trust machine”. Nimityksen taustalla on ajatus, että bitcoinin lohkoketjun myötä ihmiskunnalla on ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa mahdollisuus tallentaa informaatiota julkisesti ja olla varmoja siitä, ettei se tule muuttumaan.
Helposti myös unohdetaan, että tänä päivänä sadat miljoonat ihmiset ympäri maapalloa käyttävät bitcoinia tai muita kryptovaluuttoja säilöäkseen varallisuuttaan tai lähettääkseen arvoa vastaanottajalle ilman keskitettyjä kolmansia osapuolia. Näitä ominaisuuksia arvostetaan varsinkin kehittyvissä maissa, missä ei välttämättä ole kehittynyttä pankki- tai maksukorttijärjestelmää. Bitcoinin käyttäjien adaptaatioaste on myös kasvanut internetiä nopeammin.
Miltä bitcoin näyttää vuonna 2030?
Aika näyttää, miltä bitcoinin kehitys tulee näyttämään seuraavina vuosina. Satoshilla on monia kuuluisia historiankirjoihin jääneitä siteerauksia. Helmikuussa 2010 Satoshi kirjoitti Bitcointalk-keskustelupalstalla: ”I’m sure that in 20 years there will either be very large (bitcoin) transaction volume or no volume.” Ajatus oli hyvin kaksiteräinen, joko bitcoin on vuonna 2030 menestynyt tai koko verkko on kuopattu. Ainakin tällä hetkellä suuntaus näyttää kulkevan ensiksi mainittua skenaariota kohti.
Bitcoinin arvostus ja sen hyödyllisyyden kokeminen on kuitenkin lopulta yksilöllistä. Monien mielestä bitcoinilla ei ole mitään käyttöä eikä arvoa ja sen sietäisi heittää romukoppaan. Toiset taas arvioivat, että bitcoinin matka on vasta alussa ja sen arvon ja käyttäjäkunnan tulisi vähintäänkin vielä moninkertaistua seuraavien vuosien aikana. Reilun kuuden vuoden päästä nähdään, mikä koulukunta on lopulta oikeassa ja miten käy Satoshin ennustukselle. Omasta mielestäni bitcoinista on hyötyä monellakin eri tavalla ja koska sitä on rajattu määrä, sen arvon tulisi olla perustellusti vähintäänkin enemmän kuin nolla.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
