Cambridgen yliopiston nettisivuillaan ylläpitämästä datasta käy ilmi, että Bitcoinin sähkönkulutus oli tammikuussa 2023 lähes 30 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Vaikka Bitcoinin louhintaan käytetty laskentateho on kasvanut, on Bitcoinin sähkönkulutus pysynyt vuosina 2021 ja 2022 kutakuinkin samana.
Huolimatta Euroopassa vellovasta sähkökriisistä on Bitcoin-verkon tietokoneiden yhteenlaskettu laskentateho saavuttanut tammikuussa 2023 uusia huippulukemia. Uusien Bitcoinin louhintalaitteiden laskentateho on kasvanut, mutta niiden energiatehokkuuden parantuminen on kääntänyt sähkönkulutuksen laskuun.
Toisin kuin yleisesti ajatellaan, ei Bitcoinin sähkönkulutuksella ole mitään tekemistä verkon käyttäjä- tai transaktiomäärien kanssa. Bitcoinin sähkönkulutus ei siis kasva, vaikka sen käyttäjä- tai transaktiomäärät kasvaisivat. Tämä taistelee vastoin totuttua ajatusta palveluiden toiminnasta, jossa palvelun käyttäjämäärien kasvaessa tarvitaan aina vain lisää energiaa ja kapasiteettia. Toisin sanoen, vaikka jokainen maailman ihminen alkaisi käyttää Bitcoinia juuri tänään, sähkön kulutus olisi sama kuin eilenkin.
Maailman sähkönkulutus kasvaa nopeasti
Bitcoinin sähkönkulutus esitetään usein negatiivisessa valossa. On totta, että Bitcoin vie paljon sähköä, reilut 100 TWh vuosittain. Luku vastaa karkeasti koko Hollannin sähkönkulutusta. Usein emme kuitenkaan näe metsää puilta. Maailman sähkönkulutus kasvaa jatkuvasti huimaa vauhtia. IEA:n tilastojen mukaan maailman sähkönkulutus tuplaantuu kahden vuosikymmenen välein. Vuonna 1980 maailman sähkönkulutus oli noin 6800 TWh, vuonna 2000 noin 12 700 TWh ja vuonna 2020 jo 24 000 TWh.
Helposti myös unohdetaan, ettei Bitcoinia koskaan louhita siellä, missä energia on kallista, vaan louhinta keskittyy valtioihin ja paikkoihin joissa edullista energiaa on runsaasti saatavilla. Parasta energiaa on tietysti lähes ilmainen energia eli energia, jonka käyttö ei ole keneltäkään pois tai joka muuten menisi hukkaan. Esimerkiksi Kiinassa on saatavilla valtavasti vesivoimaa, jonka tuottamaa energiaa ei pystytä sijainnin takia hyödyntämään järkevästi missään muussa käytössä. Ehkäpä siksi virallisesti louhinnan kieltäneessä Kiinassa tapahtuu edelleen viidennes Bitcoinin louhinnasta, toiseksi eniten Yhdysvaltojen jälkeen.
Louhintaa on opittu hyödyntämään
Yhdysvalloissa on ymmärretty Bitcoinin louhinnan hyödyntäminen energiapuskurina. Texasissa suuret louhintafarmit ostavat perinteisesti verkon ylijäämäsähkön reilusti alle markkinahinnan. Vastineeksi edullisesta energiasta on allekirjoitettu sopimus, jossa hädän hetkellä louhijat voidaan määrätä sammutettavaksi ja vapautuva sähkö voidaan ohjata yhteiskunnan kannalta kriittisempiin kohteisiin. Heinäkuussa 2022 Texasia koettelivat ennätyshelteet ja paniikkinappulaa painettiin. Yhdellä nappulan painalluksella louhinta loppui ja lähes ydinvoimalan verran sähköä vapautettiin ylläpitämään kotien jäähdytyslaitteita. Voidaan kiistatta sanoa, että tuolloin Bitcoin säästi ihmishenkiä.
Louhintaa hyödynnetään myös mittavasti päästöjen pienentämisessä öljynporauspaikoilla, joissa perinteisesti öljynporauksen sivutuotteena tuleva maakaasu on soihdutettu savuna taivaalle. Bitcoinin avulla kaasu on valjastettu tuottavaksi liiketoiminnaksi, kun paikalle on tuotu kaasugeneraattoreita tuottamaan sähköä konteissa ruksuttaville louhintalaitteille. Kyseessä on samalla ekoteko, sillä
hiilidioksidipäästöt alenevat peräti 63 prosenttia. Vuosittain soihdutamme taivaalle yli kuusi kertaa koko Bitcoinin tarvitseman energiamäärän.
Kokonaisuudessa Bitcoin on edelleen yksi puhtaimpia teollisuuden aloja. Bitcoin Mining Councilin (BMC) Q4/2022 -raportin mukaan noin 60 prosenttia louhintaan käytettävästä energiasta saadaan kestävän kehityksen energiamuodoista, johon tosin lasketaan myös ydinvoima. Globaalisti maailman sähköstä noin 10 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla eli kutakuinkin puolet Bitcoinin louhinnasta tapahtuu jo tänään uusiutuvilla energiamuodoilla. Se on mille tahansa teollisuuden toimialalle todella paljon.
Suomessa louhiminen voisi lämmittää koteja
Suomen vuosittaisesta sähkökulutuksesta neljännes kuluu tilojen lämmitykseen. Se on ymmärrettävää, sillä Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen keskilämpötila ylittää yhdeksän astetta vain kolmena kuukautena vuodessa.
Louhintalaitteet tuottavat valtavasti hukkalämpöä. Peräti 99 prosenttia käytetystä energiasta muuntuu lämmöksi. Maassa, jossa lämmitykselle on lähes jatkuva tarve, tarjoaa Bitcoin ison mahdollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen. Pienessä mittakaavassa muutama pellepeloton onkin ostanut Bitcoinin louhintaan soveltuvan ASIC-louhintalaitteen hurisemaan autotallin nurkkaan. Samalla kun laite louhii Bitcoinia, se tuottaa lämpöä noin 3000 watin teholla. Vertailun vuoksi, pieni sauna kuluttaa noin 4000 W tunnissa.
Yhdistämällä louhinnasta muodostuva hukkalämpö ja Bitcoinin louhinnasta saatavat tuotot voitaisiin Suomeen luoda kokonaan uudenlainen ja tuottava teollisuudenala. Jo pelkästään hukkalämmöllä tapahtuva lämmitys olisi erinomainen kannustin. Taajamiin voitaisiin rakentaa jättimäisiä louhintafarmeja ja syöttää hukkalämpö kaupunkien kaukolämpöverkkoihin.
Kun keväällä 2022 Microsoft ilmoitti avaavansa palveluilleen uuden datakeskuksen uutisoi Yle seuraavasti: “Datakeskusten tuottama päästötön hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämmön käyttäjän lämmöntarpeesta.” Uutista kommentoi myös pääministeri Sanna Marin toteamalla: “Kaikki voittavat päätöksessä investoida datakeskukseen, joka myös tuottaa lämpöä kaupungeillemme ja koteihimme. Se nopeuttaa Suomen digitaalista kasvua ja samalla puhdistaa energiajärjestelmäämme.”
Samat sanat voisi toistaa puhuttaessa louhinnasta – eikä se olisi keneltäkään pois.
