Varsinkin Suomessa bitcoin vaikuttaa tavalliselle suomalaiselle sijoittajalle vieraalta ja sen tarjoamat hyödyt puolestaan hyvin minimaalisilta. Bitcoinin ominaisuudet eivät suuressa yleisössä herätä vielä suurta kiinnostusta aihepiiriä kohtaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että keskuspankkeihin ja euroon luotetaan edelleen hyvin vahvasti.
Tässä tulee kuitenkin muistaa, että bitcoin luotiin raha- ja maksujärjestelmäksi, jonka tarkoitus on muodostaa oma keskitetystä keskuspankkijärjestelmästä eriytetty kestävämpi talous- ja rahajärjestelmä vaihtoehdoksi nykyiselle järjestelmälle.
Bitcoinia ei kuitenkaan Suomessa nykyisin nähdä edes vaihtoehtona keskuspankkijärjestelmälle tai eurolle. Harva ajattelee vielä bitcoinia talousjärjestelmänä. Tähän saattaa kuitenkin tulla vielä muutos, sillä digitaalisten keskuspankkivaluuttojen käyttöönotto saattaa muuttaa tavallisenkin suomalaisen sijoittajan arjen täysin erilaiseksi.
Digitaaliset keskuspankkivaluutat
Digitaaliset keskuspankkivaluutat (CBDC) ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosien ja etenkin tämän vuoden aikana. Viime viikkojen aikana Intian isännöimässä G20-maiden kokouksessa, joka pidettiin 9.–10.9.2023 New Delhissä, tehtiin kuitenkin merkittäviä päätöksiä, sillä siellä luotiin tulevat suuntaviivat täysin digitaalisesta niin yhteiskunta- kuin myös talousjärjestelmästäkin.
Aiheina kokouksessa olivat muun muassa digitaalisen henkilöllisyyden ja digitaalisten keskuspankkivaluuttojen käyttöönotto.
Euroalueella digitaalinen henkilöllisyys otettiin käyttöön jo viime vuosien koronapandemian aikana. Euroopan komissio puolestaan teki lakiesityksen digitaalisten eurojen käyttöönotosta viime keväänä, joten euroalueella nämä G20-hankkeet etenevät jo suunnitellussa aikataulussa.
Miten digitaaliset keskuspankkivaluutat toimivat?
1. Optimaalinen skenaario teoriassa
Digieuroja koskevan lakiehdotuksen tarkoituksena on teoriassa varmistaa yksityishenkilöiden mahdollisuus hankkia digitaalisia euroja sekä estää kansalaisten jäämisen finanssijärjestelmän ulkopuolelle.
Käyttäjien yksityisyys ja tietosuoja ovat etusijalla. Samalla minimoidaan myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit.
Euroopan komission lakiehdotuksessa digieuron on tarkoitus toimia kuten verkkolompakko. Digieuro parantaisi käyttäjien huoltovarmuutta, koska sovelluksella voisi maksaa tilanteissa, joissa maksukortit eivät jostain syystä toimi.
Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja rahastojen on jaettava asiakastiedot viipymättä ja jatkuvasti muiden toimintaan osallistuvien fintech-yritysten kanssa asiakkaan pyynnöstä. Tämä varmistaa asiakkaalle reaaliaikaisen pääsyn tietoihin.
Pankkien, Visan ja Mastercardin hallitsemat maksumarkkinat avataan kilpailulle.
2. Kauhuskenaario
Mutta mikäli tämä edellä esitetty tavoite ei toteudukaan, voi olla mahdollista, että et voisi säästää tai sijoittaa eurojasi, koska tämä ominaisuus olisi sinun hallussa olevien eurojesi osalta estetty, koska käyt internetissä väärillä sivuilla. Silloin voi käydä niin, että sinun pitäisi kuluttaa eurot tiettyyn päivämäärään mennessä, jonka keskuspankki asettaisi euroillesi.
Voi olla myös mahdollista, että äänestät vaaleissa väärää ehdokasta, jolloin voisit käyttää hallussa oleviasi eurojasi ainoastaan 15–30 kilometrin läheisyydessä tai 15–30 minuutin ajomatkan päässä kodistasi. Tämän rajatun alueen ulkopuolella et pysty käyttämään eurojasi ollenkaan.
Mikäli taas mielipiteesi sosiaalisessa mediassa ovat vääränlaisia, voi olla mahdollista, että et pysty ostamaan kaupasta juuri sitä tuotetta, jonka haluat, vaan sinun euroillasi pystyt ostamaan ainoastaan jonkun kolmannen tahon sinulle ennakkoon valitsemia tuotteita.
Käteistä rahaa ei enää ole olemassakaan tai sen käyttö on kielletty.
Miksi bitcoinsijoittajat sijoittavat bitcoiniin?
Moni bitcoinsijoittaja sijoittaa bitcoiniin hajauttaen edellä esitettyä riskiä mahdollisesta kauhuskenaariosta: he eivät halua, että kolmas taho päättäisi mihin he käyttävät rahansa ja mihin heidän tulisi sijoittaa.
Sen sijaan he haluavat pitää päätäntävallan omien varojensa käytöstä itsellään ja sulkea pois teoreettisenkin vaihtoehdon siitä, että joku kolmas osapuoli voisi päättää heidän omaisuudestaan.
Euroopan komission suunnitelmissa digitaalinen keskuspankkivaluutta on kuitenkin digieurojen liikkeeseen laskijan eli keskuspankin täysin kontrolloima keskitetty valuutta. Sen sijaan bitcoin on hajautettu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksi tai muutama osapuoli eivät voi kontrolloida bitcoinin omistamista tai sen toimintaa.
Näin ollen jo bitcoinin infrastruktuurin ja sen teknologisten ominaisuuksien perusteella yksikään keskitetty taho ei voi hallita bitcoinia tai sen käyttäjiä. Se luo myös sijoittajalle hajautusetua keskitettyjä talousjärjestelmiä vastaan, mikäli talousjärjestelmä kuten euro ei toimikaan suunnitellulla tavalla.
Yhteenveto
Sijoittamista voi tehdä yleensä kahdella strategialla: hajauttamalla tai keskittämällä. Myös talousjärjestelmien osalta sijoittajan on hyvä muistaa, että mikäli yksi talousjärjestelmä osoittaa heikkouden merkkejä, silloin on yleensä hyvä pohtia riskien hajauttamista erilaisten ja myös kehittyvien talousjärjestelmien osalta.
Loppujen lopuksi tavalliselle sijoittajalle ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon merkitystä, uskooko bitcoiniin tulevaisuuden talous- tai rahajärjestelmänä. Olennaisempaa on sen sijaan markkinariskien hajauttaminen.
Mikäli esimerkiksi digiero osoittaisi jossain vaiheessa joitain sijoittajan kannalta ei-toivottuja merkkejä kauhuskenaarion toteutumisesta, hajauttamalla johonkin hajautettuun järjestelmään voisi olla mahdollista hajauttaa esimerkiksi myös digitaalisen eurojärjestelmän riskejä.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
