Bitcoin-verkossa tapahtui historian neljäs puoliintuminen. Bitcoinista tuli kultaakin niukempi hyödyke. Onko bitcoinista tulossa globaali sijoittajien turvapoukama?
Bitcoin koki historiansa neljännen puoliintumisen (halving) huhtikuun 20. päivä aamuyöstä Suomen aikaa. Tuolloin louhijoiden saama palkkio tekemästään työstä, eli lohkopalkkio, putosi puoleen. Seuraavan noin neljän vuoden ajan lohkopalkkio per louhittu lohko on 3,125 bitcoinia, eli vuorokaudessa syntyvien uusien bitcoinien määrä on 450. Tarjonta puolittuu jälleen vuonna 2028, kun tapahtuu taas seuraava puoliintuminen. Yhteensä puoliintumistapahtumia tulee olemaan 32 kappaletta, ja viimeisen puoliintumisen ennakoidaan tapahtuvan yli sadan vuoden päästä, arviolta vuonna 2140. Tarjonnan vaiheittain etenevä matemaattinen supistuminen on kirjattu bitcoinin avoimeen lähdekoodiin.
Kryptomarkkinoiden välitön reaktio tähän tekniseltä bitcoin-jargonilta kuulostavaan tapahtumaan oli vaatimaton ja ”sell the news” -ilmiön kaltainen. Ennalta määritelty rahapolitiikan muutos oli markkinoilla ennalta tiedossa ja hinnoiteltu jo kurssiin. Itse tapahtumahetkellä kurssi pysytteli 64 000 dollarissa eikä juurikaan reagoinut. Sittemmin bitcoinin kurssi on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla.
Bitcoinin kurssi saavutti uuden huippunsa ennen puoliintumista
Tämänkertaisessa puoliintumistapahtumassa poikkeuksellista oli kuitenkin uuden kurssihuipun saavuttaminen jo kuukausi ennen varsinaista H-hetkeä. Tyypillisesti bitcoinin kurssi on reilun 15-vuotisen historiansa aikana lähtenyt voimakkaaseen härkäjuoksuun vasta puoliintumista seuraavien 6–12 kuukauden aikana. Tällä kertaa mm. yhdysvaltalaisten bitcoin ETF -rahastojen lanseerauksen ansiosta bitcoinien kysyntä oli jo ennalta ylittänyt odotukset, ja se on näkynyt bitcoinin kurssissa. Tämänhetkinen kurssihuippu vajaa 74 000 dollaria saavutettiinkin jo maaliskuun puolivälissä.
Puoliintumisen myötä myös bitcoinin laskennallinen inflaatio laski 0,9 prosentin tasolle. Kullan vastaava laskennallinen vuosittainen tarjonnan kasvu on ARK Investment Managementin mukaan luokkaa 1,7 prosenttia. Bitcoinista tuli täten kertaluokkaa niukempi hyödyke kuin kulta. Suhteessa kullan markkina-arvoon bitcoinilla on kuitenkin vielä matkaa. Tällä hetkellä bitcoinin kokonaismarkkina-arvo on noin 8 prosenttia kullan kokonaismarkkina-arvosta. Mikäli pariteetti markkina-arvojen suhteen joskus saavutettaisiin, tarkoittaisi se bitcoinin hinnalle yli puolen miljoonan dollarin tasoa. Arvio kuulostaa tänä päivänä varmasti hurjalta eikä missään nimessä ole tae tulevaisuudesta.
Kryptosektorin osakkeiden kurssikehitys on bitcoiniin verrattuna ollut tämän vuoden aikana vaatimattomampaa. Kun krypto-osakesijoittajat pääsivät viime vuonna nauttimaan jopa kolminumeroisista tuottoprosenteista, on kuluvan vuoden kehitys ollut vaatimattomampaa. Listattujen louhintayhtiöiden osakkeiden kurssikehitykset ovat vuoden alusta pääosin negatiivisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Näyttääkin siltä, että sijoittajat ovat ihan oikeutetusti ennakoineet puoliintuvat louhintatuotot. Toisaalta tämä myös pakottaa louhijoita etsimään entistä kustannustehokkaampia ja samalla ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Bitcoinin kurssi reagoi reaaliaikaisesti geopoliittisiin tapahtumiin
Bitcoinmarkkina on siitä sijoittajalle mielenkiintoinen, että markkina on auki joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa, kun taas perinteiset osake-, korko-, kulta- ja valuuttamarkkinat ovat viikonloppuisin kiinni. Sijoittajalle tämä voi aiheuttaa lisäriskejä mutta myös -mahdollisuuksia. Kultaa on perinteisesti pidetty sijoittajien turvasatamana, joka reagoi voimakkaasti makro- ja geopoliittisiin tapahtumiin, toki silloin kun markkinat ovat auki. Bitcoinia ei vielä varmastikaan voida kutsua turvasatamaksi, mutta globaali finanssimarkkina on pikkuhiljaa omaksumassa bitcoinista uutta turvapoukamaa, joka reagoi tapahtumiin ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin.
Geopoliittiset merkittävät tapahtumat heijastuvatkin suoraan myös bitcoinin kurssiin, ja volatiilisuudesta voidaan päästä nauttimaan vaikkapa kesken perinteisen lauantaisen saunavuoron. Kun Iran lähetti satamäärin ohjuksia ja lennokkeja Israelia kohti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 13.4., bitcoinin kurssi romahti parin tunnin aikana liki 10 prosenttia. Sittemmin kurssi myös toipui nopeasti ennalleen, kun uutisvirta kääntyi positiivisempaan suuntaan.
Yleisesti ottaen bitcoinmarkkinan vuoden ensimmäinen kvartaali oli menestyksekäs. Kurssi kohosi kvartaalin aikana liki 70 prosenttia, ja markkina-arvo nousi vuoden alun reilusta 800 miljardista dollarista reiluun 1,3 biljoonaan dollariin. Onkin mielenkiintoista seurata, mikä kurssitaso tulee olemaan tämän vuoden lopussa ja siitä eteenpäin. Seuraako bitcoinin kurssi edellisten puoliintumisten jälkeistä samankaltaista nelivuotissykliä vai rikkoutuuko tämä anomalia.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.