Suomessa on tehty maailman mittakaavassakin ainutlaatuista työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jo pitkään. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Viimeisen vuoden aikana asunnottomien määrä on kuitenkin harmillisesti lähtenyt uudelleen kasvuun. Mistä lääkkeet kurssin kääntämiseen?
Asuntorahoituksen kehittämiskeskus ARAn (nyk. Varke) helmikuussa 2025 julkaiseman selvityksen mukaan asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2024 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Suomessa oli vuonna 2024 yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 100 ja asunnottomia perheitä 110.
Selvityksen mukaan kunnat ilmoittivat tärkeimmiksi syiksi asunnottomuuden kasvuun pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, heikennykset sosiaaliturvajärjestelmässä ja toimeentulotukikäytännöissä, korkeat asumis- ja elinkustannukset sekä maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntymisen. Samankaltaisia teemoja nousi esille myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan maaliskuun alussa järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa asunnottomuuden ja häätöjen vähentämisestä.
Asunnottomuuden taustalla on usein monia tekijöitä, jolloin myös asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan monien toimijoiden välistä yhteistyötä ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä asuntotarjonnan lisäksi. Myös asuntomarkkinoilla yhteisen tavoitteen eteen on valjastettava kaikki toimijat.
Jokainen tarjottu vuokrakoti auttaa
Miten asuntosijoittajat ja yksityiset vuokranantajat sitten liittyvät asunnottomuuden poistamiseen? Siten, että tutkitusti parhaiten asumiskustannusten kehittymiseen vaikuttaa asuntojen riittävän suuri tarjonta. Jokainen tarjolla oleva vuokrakoti parantaa asuntojen saatavuutta ja hillitsee kustannusten kasvua. Viimeisten vuosien aikana vuokra-asuntojen tarjonta on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla, ja vuokrien kehitys erityisesti vapaarahoitteisella puolella siitä johtuen hyvin maltillista.
Toisaalta asuntorakentamisen määrä on suorastaan romahtanut parin viime vuoden aikana, mikä herättää ymmärrettävästi huolta sen vaikutuksista asumisen hintaan ja asunnottomuuden kehitykseen tulevaisuudessa. Juuri nyt onkin tärkeää pitää huoli siitä, että myös jatkossa rakennetaan koteja tarpeeksi sinne, missä niille on eniten kysyntää. Tässäkin tarvitaan kaikkia toimijoita: Vapaarahoitteisten vuokrakotien riittävän suuri tarjonta vähentää painetta julkisesti tuetulta asuntotuotannolta. Silloin tuettuja asuntoja pystytään kohdentamaan kaikista pienituloisimmille ja erityisryhmille, joiden voi olla vaikea saada asuntoa muualta.
Tukipalveluista apua asunnottomuuteen ja sen ennaltaehkäisyyn
Vuokravelkojen ja häätöjen kasvu näkyy myös vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Sen vuoksi myös häätöjen ennaltaehkäisy on tärkeää asunnottomuustyötä. On tärkeää, että jokainen vuokralla asuva ymmärtää vuokranmaksun merkityksen ja seuraukset sen maksamatta jättämisestä. Vastaavasti jokaisen vuokranantajan kannattaa reagoida mahdollisiin vuokrarästeihin nopeasti, jotta tilanne ei pääsisi pahenemaan.
Myös ulkopuolista apua on tarjolla. Asumisneuvonta laajeni vuonna 2023 koskemaan kaikkia asukkaita asumismuodosta riippumatta. Asumisneuvonnan avulla pystytään tarjoamaan matalan kynnyksen apua elämisen tai talouden hallinnan haasteisiin ja auttamaan asunnon etsimisessä. Asumisneuvojat voivat auttaa vuokralaisia esimerkiksi häätöuhkatilanteissa, vuokrarästien selvittelyissä tai asunnon hakemisessa. Osana asumisneuvontaa kiinnitetään huomiota myös talousneuvontaan ja vuokravelkatilanteiden juurisyihin.
Yksityiset vuokranantajat pystyvät osallistumaan asunnottomuustyöhön myös esimerkiksi välivuokrausmallin avulla. Välivuokraus mahdollistaa itsenäisen asumisen henkilölle, jonka on vaikeaa hankkia asuntoa itse, mutta jonka asumiseen on hyvät onnistumisen mahdollisuudet tukitoimien avulla. Välivuokrauksessa yksityinen vuokranantaja vuokraa asuntonsa organisaatiolle, joka vuokraa sen eteenpäin omalle asiakkaalleen. Yksityiselle vuokranantajalle malli tuo turvaa, koska asunnon vuokraava organisaatio vastaa vuokranmaksusta ja mahdollisista vahingoista. Ja toisaalta välivuokraaja pystyy tarjoamaan asukkaalle tiiviimpiä tukipalveluja asumisen onnistumisen tueksi. Tukipalvelut ja nopea puuttuminen mahdollisiin ongelmatilanteisiin ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, ettei välivuokrauksesta ei aiheudu häiriöitä talon muille asukkaille.
Sanna Hughes
Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja
