MiCA-sääntely luo Suomeen selkeämmän pohjan ainakin yhtenäisten määrittelyjen osalta. Esimerkiksi paljon Suomessa käytetystä mutta hyvin epäjohdonmukaisesta ”virtuaalivaluutta”-termistä voitaisiin vihdoin luopua.
Kryptovaluuttoja koskevat käsitteet ovat muuttumassa koko euroalueen laajuisesti. Syynä näihin muutoksiin on MiCA-asetus, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa kryptovaluuttoja koskeva sääntely EU-alueella. Jatkossa esimerkiksi kryptovaluutoista ja virtuaalivaluutoista on tarkoitus käyttää yhtenäistä kryptovara-termiä EU-alueella.
MiCA-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31.5.2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta astuu voimaan vakaavaluuttojen (sähkörahatokenit ja omaisuusreferenssitokenit) osalta 30.6.2024 ja muiden kryptovarojen osalta 30.12.2024.
MiCA-asetuksen ehdotuksessa eduskunnalle ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista. Samalla nykyinen virtuaalivaluuttalaki (Laki virtuaalivaluuttojen tarjoajista 572/2019) kumottaisiin.
Keskeistä sääntelyssä määrittelyjen osalta on se, että termit kuten kryptovarat ja hajautetun tilikirjan teknologia pyritään määrittelemän mahdollisimman laajasti, jotta ne kattaisivat kaikentyyppiset kryptovarat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten soveltamisalaan.
MiCA-asetuksen mukaan kaikilla kryptovarojen alalla annettavilla säädöksillä pyritään myös edistämään tavoitetta, joka koskee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. Sen lisäksi kaikkien kryptovarojen alalla annettavien säädösten olisi myös oltava tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa erityissääntelyä, niiden olisi pysyttävä innovoinnin ja teknologian kehityksen tahdissa ja niissä olisi noudatettava kannustinpohjaista lähestymistapaa.
Kryptovarojen määritelmä
MiCA-asetuksessa kryptovarat tullaan jakamaan kolmeen tyyppiin, joihin olisi myös sovellettava erilaisia vaatimuksia sen mukaan, mitä riskejä niihin liittyy. Luokittelu perustuu siihen, pyritäänkö kryptovaroilla vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi muita omaisuuseriä.
1. Sähkörahatokenit
Ensimmäinen tyyppi koostuu kryptovaroista, joilla pyritään vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi vain yksi virallinen valuutta. Tällaiset kryptovarat toimivat pitkälti samaan tapaan kuin direktiivissä 2009/110/EY määritelty sähköinen raha. Sähköisen rahan tapaan tällaiset kryptovarat ovat kolikoiden ja seteleiden sähköisiä vastineita, ja niitä käytetään todennäköisesti maksujen tekemiseen. Nämä kryptovarat määritellään asetuksessa ”sähkörahatokeneiksi”.
2. Omaisuusreferenssitokenit
Toinen kryptovarojen tyyppi käsittää ”omaisuusreferenssitokenit”, joilla pyritään vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi muu arvo tai oikeus taikka niiden yhdistelmä mukaan lukien yksi tai useampi virallinen valuutta. Tämä toinen tyyppi kattaa sähkörahatokeneita lukuun ottamatta kaikki muut kryptovarat, joiden arvon vakuutena on omaisuuseriä, jotta voidaan välttää sääntöjen kiertäminen ja ottaa tässä asetuksessa huomioon tulevaisuuden vaatimukset.
3. Muut kryptovarat
Kolmas tyyppi puolestaan koostuu muista kryptovaroista kuin omaisuusreferenssitokeneista ja sähkörahatokeneista ja kattaa monenlaisia kryptovaroja kuten hyödyketokenit.
Tässä tulee kuitenkin muistaa, että MiCA-asetuksen kryptovarakäsite ei tulisi koskemaan esimerkiksi ainutkertaisiksi tarkoitettuja kryptovarojen kaltaisia mutta ei kuitenkaan varsinaisia asetuksen mukaisia kryptovaroja kuten NFT-tuotteita (non fungible token) tai kanta-asiakasbonusjärjestelmiä. Hajautetun rahoituksen (DeFi) projektien osalta sääntely ei taas ole vielä kovinkaan selkeää.
Uusi sääntelykehys muodostumassa Suomeen
EU-asetukset ovat EU-alueen jäsenvaltioissa lähtökohtaisesti sellaisenaan noudatettavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa MiCA-asetusta on noudatettava lähtökohtaisesti sellaisenaan.
Suomessa kryptovaluuttoja koskeva lainsäädäntö ja sitä myötä sen terminologia on muotoutunut pitkälti rahanpesudirektiivin ja verolainsäädännön mukana. MiCA-sääntely luokin nyt Suomeen selkeämmän pohjan ainakin yhtenäisten määrittelyjen (kryptovarojen) osalta. Näin ollen esimerkiksi paljon Suomessa käytetystä mutta hyvin epäjohdonmukaisesta ”virtuaalivaluutta”-termistä (kun tarkoitetaan bitcoinia tai kryptovaluuttoja) voitaisiin vihdoin luopua.
MiCA-asetus ei kuitenkaan ole vielä astunut voimaan Suomessa, joten on vielä mahdollista, että tulevaan Suomen lainsäädäntöön sisältyvät muutokset saattavat muuttaa pieniltä osin asetuksen lopullista sisältöä tulevan kansallisen lainsäädännön (laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista) osalta.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
