Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ollut vuosikausia puheen aiheena ja samainen aihe on nostanut taas uudestaan päätään mediassa.
Kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on ollut selkeässä kasvussa 2000-luvun alkupuolesta lähtien, mikä on hyvin nähtävissä Suomen Pankin sivuilta nähtävässä kuvaajassa (alla).
Suurempien lainojen nostamiseen syynä on tietysti laskenut korkotaso, joten vaikka lainojen absoluuttiset arvot ovat olleet nousussa, niin suhteellisesti olet maksanut velastasi kuitenkin vähemmän. Tätä samaa perustetta käyttää ainaisessa velannostamisessa myös Suomen Valtio, joten voiko kansalaisia moittia samasta käytöksestä?
Velka, oikein käytettynä oikeaan kohteeseen, on oiva työkalu oman varallisuuden kasvattamiseen, unelmien toteuttamiseen kuten vaikka oman asunnon muodossa ja asioiden hankinnan aikaistamiseen. Velalla pystyy myös hakemaan enemmän tuottoa vaikka osakemarkkinoilta, kun odotettu keskimääräinen vuosituotto on 7 prosentin nurkilla korkojen liikkuessa prosentin molemmin puolin. Eikö matemaattisesti olisi siis järkevää nostaa taikaseinästä kaikki liikenevä laina ja tykittää ne kaikki osakkeisiin? Oman ja vieraan pääoman yhdistelmällä saat nauttia kaksin verroin tuottavasta sijoituksesta sekä kasvavasta omaisuudesta?
Velan nostaminen on ollut itsellekin tapa nopeuttaa tiettyjen hankintojen tekemistä, mutta kaikessa on kuitenkin hyvä pitää järki mukana. Kirjoitan tässä blogista hieman omia näkemyksiäni velkaan ja siihen, että mihin sitä kannattaa nostaa. Jos ylipäätänsä kannattaa.
Arjen rahoittaminen velalla on yleisesti ottaen aina huono idea
Velan nostaminen kuuluu lähes jokaisen ihmisen elämään jossain elämän vaiheessa. Erittäin harvalla on mahdollista kulkea koko elämänsä läpi ilman lainan lainaa. Yleisin suomalaisten nostama laina on asuntolaina. Kulutusluottojen määrä on valitettavasti ollut merkittävässä kasvussa, vaikka sitä on pyrittykin hillitsemään koronavuonna lanseeratulla kulutusluottojen korkokatolla.
Arkimenojen, oli se sitten laskujen tai laitteiden, rahoittaminen lainalla on aina huono idea. Lainaan turvautuminen tällaisessa tilanteessa kuvastaa lähinnä vain sitä tilannetta, että taloutesi ei pysty ottamaan yhtään yllättävää menoa vastaan. Jos tunnistat itsesi jo tässä kohtaa blogia, niin suosittelen lukemaan tekstin loppuun asti.
Kuten olen monessa aikaisemmassa tekstissäkin maininnut, niin tykkään vapaa-ajallani kouluttaa ihmisiä taloudellisen hallinnan maailmaan ja kyseisissä koulutuksissa olen päässyt näkemään ihmisiä hyvin monenlaisissa erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Koulutustilanteisiin kuuluu aina ensimmäiseksi oman nettovarallisuuden laskenta, johon velkojen kokonaismäärän laskeminen kuuluu toisena komponenttina.
Useammin kuin muutaman kerran, ovat ihmiset olleet sitä mieltä, että heillä ei ole lainkaan velkaa asuntolainaa lukuun ottamatta. Konepellin alle katsomisen jälkeen, on kuitenkin parhaimmillaan löytynyt parin tuhannen euron edestä osamaksuja, joissa kuukausittaiset lyhennykset ovat voineet huidella kolmessa sadassa eurossa. Missä siis mättää?
Osamaksujen käyttäminen on suosittua elektroniikkaan (puhelimet, tietokoneet, kannettavat, televisiot, jne.), huonekaluihin (melkein kaikki huonekaluliikkeet tarjoavat osamaksua korkeilla koroilla) ja vaatteisiin. Tänä päivänä jopa ruuan ostaminen osamaksulla onnistuu useammassa paikassa. Näistä kieltäyminen vaatii siis todellista luonteen lujuutta.
Pääasiallisesti asioiden ostaminen osamaksulla ei ole järkevää, koska lähes aina joudut maksamaan tämän maksutavan käyttämisestä korkeaa korkoa ja lainaamaan rahaa tulevaisuuden itseltäsi. Toisena isona ongelma voi sanoa myös sen, että lähes aina osamaksusi kohdistuu asiaan, joka muuttuu hyvin lyhyessä ajassa täysin arvottomaksi. Osamaksun käyttäminen useiden hankintojen kohdalla lisäksi sitoo sinua pitkäksi aikaa ja voi johtaa ylivelkaantumiseen erityisesti niissä tilanteissa, kun tulotasosi putoaa nopeasti esimerkiksi irtisanomisen, äitiysloman tai muun vastaavan tilanteen vuoksi.
Velkaantuminen siis arvoa menettävien asioiden takia ei ole siis mitenkään kannattavaa ja tämän asian pystyy välttämään helpoiten säästämällä tarvitun summan ennen hankintaa. Kuulostaa tietysti helpolta vaan todeta asia, mutta todellisuudessa tämä on todella vaikea asia hyvin monelle suomalaiselle. Myöhennetyn mielihyvän opettelu olisi kuitenkin ratkaisu tähänkin asiaan monen ihmisen tapauksessa.
Olen koko elämäni kulkenut sellaisella ohjenuoralla, että jos minulla ei ole varaa maksaa koko tuotetta kerralla käteisellä, niin minulla ei ole varaa ostaa koko asiaa. Vain auton kohdalla, olen joutunut joustamaan periaatteestani. Ei olisi pahitteeksi yhteiskunnan ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta, jos yhä useampi seuraisi samaa ohjenuoraa.
Eikö asunnon rahoittaminen lainalla ole kuitenkin hyvä asia?
Asunnon rahoittaminen asuntolainalla on tavalliselle tallaajalle pakollinen pahe, jonka välttäminen vaatisi erittäin varakasta perhettä tai aikaisin saatua perintöä. Asuntolaina tyypillisesti mielletäänkin hyväksi lainaksi ja astun tämän väittämän taakse tietyillä ehdoilla.
Asuntolainan ottaminen kasvukeskuksessa olevaan asuntoon on nykytiedon valossa lähes aina kannattaa, kunhan muistaa kiinnittää huomiota muutamaan tärkeään asiaan. Pankit myöntävät yksityishenkilöille lainaa tietyn laskentatavan mukaan, joka lyhyesti sanottuna menee näin: 1) lainanhoitomenosi eivät saisi olla yli kolmannesta nettotuloistasi, 2) taloutesi kestää korkojen nousun stressitestin ja 3) asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Kymmenet muut tekijät vaikuttavat asiaan vielä tämän lisäksi, mutta ei mennä niihin tällä kertaa vaan kirjoitetaan niistä jossakin toisessa yhteydessä.
Isoimpana ongelma edellä mainituista asioista pidän lainanhoitomenojen suuruutta suhteessa nettotuloihin. Jos satut nostamaan pankin tarjoamat täydet asuntolainat, niin voit käytännössä heittää hyvästit säästämiselle seuraavaksi 20-25 vuodeksi, joka käy sinulle todella kalliiksi menetettyjen sijoitustuottojen muodossa. Lainanhoitomenojen viedessä palkasta kolmanneksen ja muiden asumiskustannusten vievän toisen mokoman, ei kuukausittaisessa budjetissa ole enää vapaata rahaa esimerkiksi sijoittamista ja elämistä varten.
Toisena isona ongelmana pidän sitä, että yksilö alkaisi rakentamaan kallista omakotitaloa jonnekin perämettään ajatellen saavansa siitäjoskus omat rahansa takaisin. Jossain sitä on tietenkin asuttava, mutta tällaisessä tapauksessa maksat kymmeniä tuhansia euroja korkoja asuntolainastasi ja menetätkymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja asunnon arvonlaskun seurauksena ja viimeisimpänä järkyttävät määrätsijoitustuottoja, koska et pystynyt säästämään koko laina-aikana yhtäkään euroa sijoituksiin. Sitten voi vanhana pappana/mummona ihmetellä, kun ei jäänytkään jälkeen melkein mitään perintöä jälkikasvulle jaettavaksi. Toisin sanoen asuntolaina on hyvää lainaa aina silloin, kun se on suhteutettu järkevästi olemassa oleviin tuloihin ja varallisuuteen. Hyvänä plussana vielä tietysti se, että asunto sijaitsi edes sellaisella alueella, jossa asunnon arvo säilyy.
Lainan käyttäminen sijoittamiseen kasvattaa tuottoa, mutta altistaa sinut myös poikkimenemisen riskille
Hyvän lainan ominaisuuksiin kuuluu se, että se tuottaa rahaa lainanottajalle tehden hänestä enemmässä määrin varakkaamman. Esimerkiksi sijoitusasunnon rahoittaminen lainalla on historiallisesti osoittautunut hyväksi sijoitukseksi kasvukeskuksissa (Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, jne.). Velan käyttäminen sijoitustoimintaan mahdollistaa kyllä onnistuessaan nopeamman vaurastumisen ja suuremman oman pääoman tuoton saavuttamisen, mutta siinä samalla tulet altistaneeksi itsesi poikkimenemisen riskille.
Muutama päivä sitten luin esimerkiksi siitä, että viimeisten viikkojen Bitcoin-kryptovaluutan arvon jyrkkä lasku on aiheuttanut 8 miljardin dollarin edestä pakkomyyntejä (eng. margin call = omistusten pakkomyynti velkojen kattamiseksi), kun sijoittajat ovat käyttäneet lainaa kyseisen valuutan ostamiseen. En ole hetkeen naamapalmuttanut yhtä pahasti kuin tätä artikkelia lukiessa.On siis täysin eri asia lähteä hakemaan lisätuottoa velalla spekulatiivisissa kryptovaluutoissa kuin hankkia sijoituskaksio Turusta kaverin kanssa, kuten itse tein muutama viikko sitten. Lainan käyttäminen sijoittamiseen pitää sisällään aina riskin, mutta riskin todennäköisyyteen ja suuruusluokkaan pystyt kuitenkin vaikuttamaan omilla toimillasi.
Mutta hei, eikö siis ole muka järkevää nostaa lainaa parin prosentin korolla, jos osakemarkkinat tuottavat keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa? Sijoittamisen takana oleva matematiikka kyllä toimii, jonka vuoksi voisi kuvitella, että velkaa kannattaa aina vaan kasvattaa eikä ylimääräisiä lyhennyksiä lainoihin kannata tehdä. Jokainen Excelin pyörittäjä on nähnyt, että olet varakkaampi vuosien jälkeen, kun olet laittanut enemmän rahaa sijoituksiin kuin lainojen lyhentämiseen. Paperilla on siis päivän selvää laittaa kaikki liikenevä raha sijoituksiin lainojen nopeamman lyhentämisen sijaan, mutta paperilla tehdyt laskutoimitukset eivät kuitenkaan huomioi yhtä tärkeää asiaa. Eli riskiä.
Tämän laskentaharjoituksen suurimpana virheenä on se, että riskiä ei pysty numeerisesti yhtään huomioimaan laskuissa ja riskin todennäköisyyden arviointi on äärettömän vaikeaa eksaktisti. Kukaan ei pysty arvioimaan esimerkiksi sitä, että mikä on meno- tai tulotasosi 15 vuoden päästä lainanotosta. Tai kuinka todennäköisesti tulet olemaan työtön jossain vaiheessa työuraasi. Tai kuinka kauan tulet olemaan lasten kanssa kotona syntymän jälkeen? Yritä näistä sitten heittää Exceliin edes kohtuullisen hyvä arvio. Voin sanoa, että se ei onnistu.
No mitä sitten pitäisi tehdä, jos ei saa mittään tehdä?
Lainan nostaminen on monessa tapauksessa perusteltua, mutta myös yhtä monessa tapauksessa suoraan sanottua typerää. Välittömän mielihyvän (eng. instant gratification) tavoittelu on varmasti suurimpana syypäänä siihen, että ihmiset velkaantuvat hallitsemattomasti hankkiessaan arvoa menettäviä asioita hetken mielijohteesta. Mutta voiko ihmisiä syyttää siitä mihin kaikki asiat meitä ympäröivässä maailmassa johdattelevat?
Tietokonepelit ovat muuttuneet tuhansien tuntien tavaroiden grindauksesta kaikkien asioiden ostamiseen mikrotransaktioilla. Sohvan voi hakea läheisestä tavaratalosta ilman penninpyörylää osamaksusopimuksella. Asunnon voi ostaa vakuusvajeella ostamalla maksullisen takauksen kolmannelta osapuolelta. Yön pikkutunneilla voit nostaa satoja euroja lainaa tekstiviestin avulla juomisen rahoittamiseksi. Kaiken saa siis heti ilman mitään tarvetta säästämiselle tai oman toiminnan muuttamiselle. Pidän itse tätä asiaa äärettömän huolestuttavana kehityksenä.
Velkaantuminen on joskus kuitenkin tarpeen, kunhan muistaa suhteuttaa velan määrää omaan tilanteeseen ja varallisuuteen, ja edes vähän miettii mihin asiaan velkaa kohdistaa. Tekstin voisikin lopettaa yhteen viimeiseen kappaleeseen:Lainan käyttäminen arvoa nostavaan omaisuusluokkaan voi olla hyvinkin tuottoisaa ja järkevää, mutta kukaan ei mene konkurssiin ilman velkaa. Velan joutuu aina maksamaantakaisin, vaikka Paavo Arhinmäki sanoisi mitä.
Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eikä se välttämättä edusta Osakeliiton kantaa.
Jesse Viljanen
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
