Sijoittajapiireissä on kumma tapa puhua ns. sotakassasta, kun varaudutaan hyvissä ajoin kurssilaskuun ja kerätään sitä varten käteistä rahaa tilille osakkeiden ostoa varten.
Kolme kertaa naapurimaan nimi. Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Siinä tiivistettynä Suomen puolustuspolitiikan kolme tärkeintä pointtia. Näin kiteytti ex-puolustusministeri Jyri Häkämies amerikkalaisille kuuntelijoille Washington DC:ssä syksyllä 2007, kun hän listasi Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta.
Ukrainan sodan myötä uhka idästä on yhä konkreettisemmin läsnä suomalaisten arjessa. Pakostakin tulee mieleen oma armeija-aikani Haminassa, kun pioneeriryhmä oli Homeperseensuon metsämaisemissa käskynantoasennossa, toinen polvi maassa ja rynkyt kourassa. Tilannekatsauksessa määriteltiin ensimmäisenä vihollisen tulosuunta. Ja aina se oli itä.
Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomessakin moneen asiaan, ja yksi näistä on Helsingin pörssi. Sijoittajapiireissä on kumma tapa puhua ns. sotakassasta, kun varaudutaan hyvissä ajoin kurssilaskuun ja kerätään sitä varten käteistä rahaa tilille osakkeiden ostoa varten.
Nyt kun käsillä on oikea sota, tuntuu pahalta ukrainalaisten hädän keskellä puhua sotakassasta, jonka hyöty pyritään ohjaamaan omiin liiveihin.
Ehkä nyt olisi jo korkea aika muuttaa sijoittajien käyttämän sotakassan nimivaikka kriisikassaksi tai korjausliikekukkaroksi. Ne todelliset sotakassat ovat Kiovassa ja Moskovassa. Ja toivoa sopii, että Putinin kirstun pohja alkaa kohta häämöttämään ja Ukrainan armeijan talouskassa kestää kovan paineen alla.
Olisi korkea aika muuttaa sijoittajien käyttämän sotakassan nimivaikka korjausliikekukkaroksi.
Itsekin varauduin vuodenvaihteessa siihen, että kevättalvella saattaa Helsingin pörssissä tapahtua joku korjausliike alaspäin. Käytössäni oli siis pieni ”käteislompakko” osakkeiden ostoa varten. Ukrainan tapahtumien jälkeen olen ostanut mm. Nokian Renkaita, Nordeaa ja UPM:ää. Kaverini kertoi hankkineensa nyt lisää Huhtamäkeä ja Wärtsilää.
Julkaisin viime syksynä osakesäästötilin käyttöön keskittyvän sijoitusoppaan. Kirjassa esitellään 40 suomalaista pörssiyhtiötä ja niitä arvioidaan sijoitusmielessä mm. erilaisten riskien kannalta. Laskin tätä blogia varten, monenko kirjaan valitun pörssiyhtiön kohdalla mainitaan Venäjä tai sen mahdollinen riski. Luvuksi tuli 15 kpl. Tällaisessa otannassa se on noin 37 prosenttia.
Putinin riskiä kantavat eniten mm. Fortum, Nokian Renkaat ja Olvi. Itselleni oli kirjan kirjoitusvaiheessa suuri yllätys, miten iso osuus perheyhtiö Olvin tuotannosta koski Venäjää ja Valko-Venäjää. Oluen paneminen ja huurteisen tarjoaminen itärajan takana ei pitäisi olla suuri synti, mutta nyt se on iso kysymysmerkki.
Vuonna 2020 Olvi-konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 42 prosenttia ja Valko-Venäjältä 20 prosenttia. Juomalitroiksi muutettuna Valko-Venäjän osuus oli kuitenkin samansuuruinen kuin Suomen. Valko-Venäjän panimosta juomia vietiin paljon Moskovan markkinoille, ja vielä keväällä 2021 Olvi-konserni kertoi sijoittajasivuillaan, että juomateollisuudessa ”Valko-Venäjällä on suurimmat kasvun mahdollisuudet”.
Sijoittamisessa on aina riski. Ja nyt maariski pamahti kerralla silmille myös Iisalmessa.
Sijoittamisen riskejä pystyy parhaiten lieventämään riittävällä hajautuksella. Yksi strategia on hankkia reppuunsa hyviä osinkofirmoja. Ja yksi perussääntö näyttää tässäkin pörssikriisissä jollakin tavalla toteutuvan.
Isot, perinteiset pörssiyhtiöt ottavat miinusmerkkejä osakkeen arvoon vähemmän kuin pienet yhtiöt.
Isot, perinteiset, kannattavat pörssiyhtiöt ottavat miinusmerkkejä osakkeen arvoon vähemmän kuin pienet yhtiöt. Yksi iskun kestävä arvopaperi näyttää olevan Elisa, joka sekä koronassa että sodassa pitää pintansa yllättävän hyvin.
Osakesäästötilin avaajien määrä Suomessa on kasvanut jo yli 250 000:een. Kun noin vuosi sitten naputtelin koronakopissani sijoitusopasta, osakesäästötilien määrä oli 152 000. Nyt olisi osakesäästötilin käytölle taas oivallinen sauma, kun pörssikurssit ovat monelta osin houkuttelevalla tasolla.
Kirjassa on 40 osakevinkkiä. Maaliskuun (Lähde: Nordnet: 16.3.2022) kursseilla tarkasteltuna kirjan kolme parhaiten vuodessa arvoaan kasvattanutta yhtiötä ovat: Fiskars (46,7 %), Marimekko (39,8 %) ja Nokia (33,2 %). Eniten miinusta ovat ottaneet: Nokian Renkaat (-42,9 %), Verkkokauppa.com (-40,3 %) ja Vincit (-35,5 %). Näistä prosenttiluvuista puuttuvat kokonaan osingot. Siis ne rahat, jotka OST-tilille kilahtavat ensin verottomasti.
Miten teen rahaa osakesäästötilillä -teos etuhintaan jäsenille
Suomen Osakesäästäjien jäsenet voivat tilata Pauli Komsin kirjan Miten teen rahaa osakesäästötilillä– 40 osakevinkkiäetuhintaan 29 euroa (norm. 36 euroa). Hinnassa on mukana postikulut ja alv.
Kirjatilaus sähköpostilla: pauli.komsi(at)gmail.com.
Mainitse tilauksessa Osakesäästäjien jäsenyys. Anna osoite ja puhelinnumero. Painotuore kirja ja paperilasku lähetetään suoraan tilaajalle nopeasti. Laskun maksuaika: 3 vrk.
Tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan.
Pauli Komsi
Kirjoittaja on toimittaja ja osakesäästäjä. Hän julkaisi syksyllä 2021 Suomen ensimmäisen osakesäästötilin käyttöön keskittyneen opaskirjan.
