Kasvavat kustannukset, heikkenevä kysyntä ja puute osaavasta työvoimasta varjostavat suomalaisyritysten talousnäkymiä. Aivan mustalta tulevaisuus ei kuitenkaan vaikuta.
Iso osa suomalaisista yrityksistä pitää oman toimialansa tunnelmia pessimistisinä. Yrityksistä yli 40 prosenttia arvioi kannattavuuden heikkenevän vuonna 2023. Oman toimialan tunnelmia pitää optimistisina vain 20 prosenttia vastaajista.
Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien joulukuussa toteutetusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 1600 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea.
Erityisen pessimistiset tunnelmat ovat kyselyn perusteella nyt kaupan ja rakentamisen alalla, kun palvelualoilla ollaan optimistisempia. Teollisuuden toimialoilla tunnelmat asettuvat ääripäiden välille.
− Suhdannetilanne on kokonaisuudessaan jossain määrin ristiriitainen. Työvoiman kysynnästä huolimatta oman toimialan vallitsevia tunnelmia kuvataan keskimäärin varsin pessimistisesti, mikä todennäköisesti heijastelee epävarmuutta tulevasta, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Osaavasta työvoimasta puutetta
Epävarmoista näkymistä huolimatta vain hiukan yli 17 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Sen sijaan noin 25 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo henkilöstömääränsä kasvavan.
Merkittävä osa (40 prosenttia) yrityksistä piti osaavan henkilöstön puuttumista huomattavana rajoitteena tuotannolle. Keskeisiä esteitä olivat myös raaka-aineiden kallistuminen (39 prosenttia) ja kysynnän heikentyminen (37 prosenttia)
− Työvoiman kysyntä on säilynyt yllättävän vahvana talouden vastatuulitekijöistä huolimatta, vaikka avoimien työpaikkojen määrän osalta huippu on jo ohitettu. Suhdannetilanteen heikkeneminen välittyy kuitenkin juuri nyt työmarkkinoille hyvin hitaasti osin lähtötilanteessa vallinneesta työvoimapulasta johtuen, Appelqvist sanoo.
Vaikka iso osa kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioikin kannattavuutensa heikkenevän, vain neljännes vastaajista odottaa liikevaihtonsa laskevan. Reilut 26 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvuun.
Appelqvist arvioi kannattavuuden laskuodotusten perustuvan kasvaneisiin tuotantokustannuksiin. Myös palkkakustannuksiin on odotettavissa nousua, eikä kasvavia kuluja ole helppo siirtää kokonaan loppuasiakkaille.
Energiakuluista huolimatta liiketoiminta on kehittynyt hyvin
Yritysten kustannuksista on vuoden aikana noussut erityisesti energian hinta. Valtion taloudellisen tutkimuksen (VATT) yhteydessä toimiva Datahuone kuitenkin arvioi, että yritysten liiketoiminta on energiakulujen kasvusta huolimatta kehittynyt suhteellisen hyvin.
Elo-lokakuussa yhteenlaskettu liikevaihto oli kasvanut lähes kaikilla toimialoilla yli 15 prosenttia verrattuna koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. Myös palkkasumma on kasvanut useimmilla toimialoilla 10–20 prosenttia.
Energiakulujen merkitys kuitenkin vaihtelee paljon toimialojen välillä. Energiaa kuluu eniten logistiikassa, kiinteistöalalla, paperiteollisuudessa, metallijalostuksessa, kaupanalalla, kemianteollisuudessa ja
rakentamisessa. Energiakulujen suhde liikevaihtoon on suurin, noin 7–11 prosenttia, kiinteistöalalla, kaivostoiminnassa ja logistiikassa. Suhdeluku mittaa energiakulujen vaikutusta liiketoiminnalle.
Energiatuotteiden kotimaan perushintaindeksi oli vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä 70–90 prosenttia korkeampi kuin samaan aikaan vuonna 2019.
Datahuoneen selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että yritykset ovat ainakin toistaiseksi pystyneet siirtämään kasvaneet kustannukset hintoihin, eikä kannattavuus ole päässyt heikkenemään. Monilla toimialoilla, etenkin paljon energiaa kuluttavilla, tuottajahinnat ovat vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä nousseet useita kymmeniä prosentteja vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Investoinnit eivät ole jäissä
Kasvaneista kustannuksista ja pessimistisistä tunnelmista huolimatta yritykset eivät ole laittaneet investointisuunnitelmiaan jäihin. Kauppakamarikyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia arvioi vuoden 2023 investointiensa olevan suuremmat tai yhtä suuret kuin vuonna 2022.
Kohonneet korkokulut kuitenkin supistavat ensi vuoden investointeja, uskoo 31 prosenttia vastaajista.
− Monet yritykset lykkäävät investointeja heikomman kysynnän, paisuvien kustannusten ja nousevien korkojen vuoksi, arvioi myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Pankin mukaan yritysten kustannusten kasvulle on kuitenkin näkyvissä jo helpotustakin, sillä useiden raaka-aineiden, polttoaineiden ja rahtien hinnat ovat jo kääntyneet laskuun. Danske Bank arvioi myös, että vaikka euribor-korot nousevat vielä keväällä, loppuvuodesta 2023 ne voivat kääntyä jo laskuun.
