EU:n kestävyysluokittelun eli taksonomian mukaisia sijoitustuotteita on jo markkinoilla. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen arvioi niitä tulevan huomattavasti lisää, kun yritysten kestävyysraportoinnista tulee lakisääteistä.
EU:n sijoitustuotteita koskeva kestävyysluokittelu tuli voimaan vuoden alusta. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan yritykset ovat alkaneet noudattaa taksonomiaa jo kaksivuotisen siirtymäkauden ensimmäisen vuoden aikana ”yllättävän” paljon.
– Kun tehdään ensimmäistä raportointikierrosta, on kyse aina siitä, miten se tehdään ja mitä tunnuslukuja käytetään. Yritykset vertaavat käytäntöjä keskenään, koska standardeja ei ole vielä syntynyt. Menee pari-kolme vuotta, ennen kuin se on niin sanotusti kohdallaan, Pietikäinen arvioi.
Hän on toinen europarlamentin pääneuvottelijoista taksonomiassa.
Rahastoyhtiöt ovat jo alkaneet tuottaa sijoittajille niin sanottuja vihreitä rahastoja, mutta eivät vielä kovin suuressa määrin. Pietikäisen mukaan vihreiden rahastojen yleistyminen odottaa juuri yritysten taksonomian mukaista raportointia.
– Lainsäädäntö kestävyysraportoinnista (disclosure regulation) on parlamentissa työn alla. Se velvoittaa yrityksiä raportoimaan vähän laajemmin ESG-asioista.
Pietikäinen arvelee kestävyysraportoinnin etenevän lainsäädännöksi noin vuoden sisällä.
– Se on veikkaukseni, ja siitä on normaalisti parin vuoden implementointiaika. Voi mennä pidempäänkin riippuen siitä, kuinka hankalaksi neuvottelut jäsenmaiden kanssa menevät neuvoston puolella, hän sanoo.
Merkittävän haitan periaate toimii jo
Taksonomiaan sisältyvä ”merkittävän haitan” periaate on Pietikäisen mukaan vaikuttanut jo sekä sijoitustuotteisiin että pankkien toimintaan.
– Rahastoyhtiöt ovat alkaneet siivota rahastoistaan investointeja, jotka ovat ilmaston ja ympäristön kannalta riskialttiita. Se on näkynyt isoimpien öljy-yhtiöiden kohdalla, ja esimerkiksi Puolan hiilikaivosyhtiöissä.
Toista sijoittajien kautta toteutuvaa vaikutusta Pietikäinen kutsuu osakeyhtiöaktivismiksi. Sijoittajat ja pankit eivät yhtiökokousten alla enää ilmoita vastustavansa kaikkia mahdollisia muutosesityksiä, vaan jo etukäteen kysyvät yhtiöiltä, onko niillä transitiosuunnitelma hiilineutraaliuteen. Jos ei ole, kysytään seuraavaksi, millä aikataululla sellainen laaditaan.
– Se osaltaan siirtää yrityksiä kestävyyden suuntaan, Pietikäinen sanoo.
Maataloudelle ilmastotavoitteet vasta vaalien jälkeen?
EU:n taksonomian piiriin tulee ilmastoasioiden jälkeen uusia aihealueita. Pietikäinen odottaa biodiversiteettiä koskevan taksonomian käsittelyn alkavan tänä syksynä. Ilmastotavoitteetkaan eivät ole vielä valmiit. Ne puuttuvat esimerkiksi maatalouden osalta. Unionilla ei siis ole kriteereitä, joiden perusteella määriteltäisiin, millainen maatalous on vihreää.
– Tietojeni mukaan maatalouden ilmastotavoitteista päättäminen lykkääntyy ainakin vuodella, todennäköisesti yli vaalien, Pietikäinen sanoo.
Seuraavat EU-vaalit ovat vuoden 2024 keväällä.
Syy asian lykkääntymiseen on maatalouden kestävyyskriteereistä vallitseva erimielisyys. Maatalousjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö vaatii vihreää leimaa käytännössä kaikelle lain mukaan toimivalle eli EU-tukiakin saavalle maataloudelle.
– Siinä ei tietysti ole mitään järkeä, mutta saahan sitä vaatia, Pietikäinen toteaa.
Erimielisyys maatalouden taksonomiasta on niin suurta, ettei EU:n komissio ole vielä edes aloittanut näkemysten yhteensovittamista.
Lisää aiheesta:
Sirpa Pietikäinen: Sijoituskohteiden kestävyysluokittelu on riskinhallintaa
