Clewat Oy kehitti aluksen, joka puhdistaa vesistöjä muun muassa muovista ja öljystä. Moni on halukas ratkaisemaan maailman vesistöjen ongelmat, mutta maksajia ei ole aina helppo löytää.
Viisaan Rahan uusimmassa numerossa (4/2020) on Springvestin kyselytutkimus, jossa selvitettiin sijoittajien kiinnostusta listaamattomia yhtiöitä kohtaan. Reilu neljännes vastaajista kertoo sijoittaneensa listaamattomiin yhtiöihin, mutta monia vastaajia myös arveluttaa niihin sijoittaminen tässä taloustilanteessa.
Springvestin toimitusjohtaja Päivi Malisen mukaan tällä hetkellä sijoittajia kiinnostavat listaamattomista yhtiöistä erityisesti terveysalan yhtiöt, mutta pinnalla ovat jo pidempään olleet myös ympäristöön ja kierrätykseen keskittyvien toimialojen yhtiöt.
Ympäristö ja vastuullisuus edellä kulkee myös toistaiseksi listaamaton kokkolalainen cleantech-alan yritys Clewat Oy. Idea yhtiöstä vuonna 2010, kun yhtiön perustaja Johannes Myllykoski halusi pelastaa maailman meret öljyltä mutta kehittikin laitteen, joka voi öljyn lisäksi kerätä vesistöistä muoviroskaa ja haittakasvillisuutta.
Maailman merissä on tällä hetkellä arvioitu olevan noin 150 miljoonaa kiloa muoviroskaa, ja määrän arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä, mikäli asiaan ei puututa. Clewatin virtauttamistekniikkaan pohjautuvat Cleansweep-puhdistusalukset on todettu toimiviksi vesistöjen puhdistuksessa, ja nyt yhtiö haluaa lisää paukkuja alusten valmistamiseen.
Investoinnit vastuullisuuteen kasvussa
Markkinat näyttävät tällä hetkellä suotuisilta, sillä ihmisten kiinnostus ympäristönsuojeluun ja vastuullisuuteen kasvaa koko ajan. Springvestin kyselyyn vastanneista 45 prosenttia pitää yritysten vastuullisuutta melko tai erittäin tärkeänä ja 38 prosenttia kertoo suhtautumisensa olevan neutraali.
Myös Clewatilla arvioidaan, että ala tulee olemaan voimakkaassa kasvussa tulevan vuosikymmenen aikana.
– Vesistöongelmia halutaan nyt ratkaista ja estää vesistöjen tilan heikentyminen. Investoinnit ja halukkuus investoida näyttävät olevan voimakkaassa kasvussa, Clewat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Saarikko sanoo.
– Vaikka kaikki olisivat sitä mieltä, että näitä yleisiä ongelmia pitää ratkaista, ongelmaksi muodostuu se, kuka rahoittaa toimenpiteet. Siksi meidänkin kasvumme kriittinen piste on se, että yksityisiltä tai valtiollisilta tahoilta löytyy valmiutta maksaa paremmasta tulevaisuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä.
Clewatin ensimmäinen osakeanti järjestettiin viime talvena, ja se herätti yhtiön mukaan ilahduttavasti kiinnostusta, vaikka tarkkoja lukuja yhtiö ei haluakaan avata. Saarikon mukaan uudet osakeannit ovat mahdollisia, mutta myös pörssilistautuminen voi olla vaihtoehto.
– Tulevaisuudessa edessä on joko listautuminen tai kaupallinen yhdistyminen tällaisella globaalilla markkinalla toimivalla yrityksellä. Tarvitsemme tulevaisuudessa merkittävästi lisää resursseja, joten ilman muuta tällainen kapitalistinen rahan allokoitumismalli, jossa voittoa tähdäten tehdään hyviä asioita, on erittäin hyvä toimintamalli, Saarikko sanoo.Aiemmin yhtiö on saanut rahoitusta muun muassa Business Finlandilta ja Ålandsbankenin Itämeriprojekti-kilpailusta, jonka 70 000 euron pääpalkinnon se nappasi vuonna 2018.
Aiesopimus Etiopian valtion kanssa
Yhtiö on kasvuvaiheessa eikä julkista vielä tunnuslukujaan. Sen ensimmäisen kaupallisen toimintavuoden tilikausi päättyy kesäkuussa.
– Olemme vielä isoilta osin mukana projekteissa, joissa tehdään ajallisesti melko lyhytaikaisia sopimuksia tai maantieteellisesti rajattuja transaktioita. Luonnollinen projektikoko tämäntyyppisissä hankkeissa on hyvin suuri. Useissa hankkeissa, joista olemme neuvotelleet tai jotka ovat aiesopimusvaiheessa, yksittäisen transaktion koko on useita miljoonia, Saarikko sanoo.Tunnuslukujen tapaan yhtiö ei myöskään voi tässä vaiheessa paljastaa asiakkaitaan tarkemmin. Asiakkaisiin kuuluu Saarikon mukaan valtioita ja kuntia, mutta näiden lisäksi myös yksityishenkilöitä ja pörssiyhtiöitä.
– Viime vuonna solmimme Etiopian valtion kanssa aiesopimuksen Tanajärven puhdistukseen liittyen.
Tällä hetkellä rahoituksella haetaan kasvua uusien Cleansweep-alusten valmistuksen kautta. Aluksia on tällä hetkellä kaksi, mutta yhtiön tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua maailman meriä puhdistaa jo 20 Cleansweep-alusta. Aluksia ei myydä suoraan asiakkaille, vaan asiakkaat ostavat puhdistuksen palveluna. Cleansweepin lisäksi yhtiöllä on oma laite jokien puhdistukseen, samoin kuin ekologiseen lumensulatukseen.
Koronaepidemiaa seuranneet rajoitukset varjostavat kuitenkin yhtiön liiketoiminnan kasvua, eikä yhtiö vielä ole määrittänyt seuraavan osakeannin ajankohtaa. Alun perin se oli suunniteltu keväälle 2020.
– Ennustettavuus seuraavien 12 kuukauden osalta on vaikeaa. Jos ensi talvena tulee matkustusrajoitteita, sillä voi olla kansainvälisen toimintamme kannalta suuriakin vaikutuksia, Saarikko sanoo.
Clewat Oy:n ensimmäisen 17 kuukauden mittaisentilikauden liikevaihto oli 89000 ja liikevoittoa kertyi 3000 euroa.
Helsingin kaupunki testaa Cleansweep-aluksia
Helsingin kaupungin Itämeren suojelutoimenpiteitä koordinoiva Itämerihaaste käynnisti keväällä nopeat kokeilut, joissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja roskaantumisen hillitsemiseksi Helsingin merialueilla.
Clewat Oy valittiin mukaan nopeisiin kokeiluihin selvittämään Cleansweep-aluksen keräämän muoviroskan määrää ja laatua erityisesti merialueilla, joiden puhtaanapito on haasteellista.
Kesän aikana Cleansweep-alus liikkuu muun muassa Helsingin Kalasatamassa, Vanhankaupunginlahdella sekä Töölönlahdella.
Cleansweep-aluksen toiminta perustuu veden virtauksen hyväksikäyttämiseen. Alus kerää edessä olevien puomien avulla muoviroskan suuaukolle, jossa veden virtausta säädellään niin, että erilaiset roskat joutuvat aluksen eri kuljettimille ja siitä edelleen lajiteltuina säiliöihin. Cleansweep-aluksella pystytään keräämään vedestä talteen jopa puolen millimetrin kokoiset muovinpalaset.
Clewat Oy:n lisäksi nopeisiin kokeiluihin valittiin Bloft Design Lab, Green House Effect Oy ja Biosatama Oy.
Vaula Aunola
