Rakennuskonserni virtaviivaisti toimintaansa viime vuonna ja kannattavuus parani. YIT pitää osinkonsa ennallaan, mutta kevään mittaan toteutuvasta Pohjoismaiden päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myynnistä saattaa lohjeta omistajille vielä lisäosinko.
YIT:n liikevaihto pysyi loka-joulukuussa vuodentakaisella tasollaan ja oli 1152,4 miljoonaa euroa. Koko vuoden tasolla liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia 3391,5 miljoonaan euroon.
– Liikevaihdon kasvuun vaikutti ennen kaikkea Toimitilat-segmentin liikevaihdon kasvu, joka johtui pääasiassa Mall of Triplan urakan loppuosan tuloutumisesta, korjausrakentamisprojektien kasvaneesta volyymista sekä elinkaarihankkeiden määrän kasvusta. Infraprojektit-segmentin liikevaihto kasvoi vertailukautta korkeamman liiketoiminnan määrän myötä. Asuminen Suomi ja CEE -segmentin liikevaihto kasvoi vertailukautta suuremman sijoittajamyynnin ansiosta. Asuminen Venäjä -segmentin liikevaihto laski vertailukaudesta pääasiassa urakointiliiketoiminnan vähentymisen myötä, YIT kertoo tilinpäätöskatsauksessaan.
Kannattavuus oli parantunut viimeisellä neljänneksellä, sillä rakennusyhtiölle kertyioikaistua liikevoittoa 121,0 miljoonaa euroa verrattuna vuodentakaiseen 99,3 miljoonaan. Oikaistu liikevoittomarginaali koheni 10,5 prosenttiin vertailukauden 8,8:sta.
– Viimeisen neljänneksen oikaistu liikevoitto oli konsernin kaikkien aikojen paras, ja arvioimme vahvan tilauskannan ja vakaan kysynnän tukevan kannattavuuttamme myös vuonna 2020, toimitusjohtaja Kari Kauniskangas kommentoi.
Koko vuoden tasolla kertaeristä oikaistu liikevoitto oli parantunut 25 prosenttia 165,5 miljoonaan euroon ja oikaistu liikevoittomarginaali parani vajaalla prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin.
– Oikaistun liikevoiton kasvu johtui pääasiassa Kiinteistöt-segmentistä, jossa pääsyy kasvuun oli Mall of Triplan sijoituksen käyvän arvon muutos. Segmentin oikaistuun liikevoittoon vaikuttivat lisäksi osakkuus- ja yhteisyritysten omistuksessa olevien sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon sekä liiketoimintamallin mukainen lainasaamisen käyvän arvon muutos. Asuminen Venäjä -segmentin oikaistu liikevoitto kasvoi vertailukaudesta ja palasi positiiviseksi. Infraprojektit-segmentin oikaistu parani vertailukautta paremman katetason ansiosta. Asuminen Suomi ja CEE -segmentin oikaistua liikevoittoa laski vertailukautta heikompi myyntivalikoima, yhtiö kertoo vuosisuorituksestaan.
Tulos ennen veroja oli loka-joulukuussa noussut 12 prosenttia 87,6 miljoonaan. Vuositasolla tulosta kertyi 40,4 miljoonaa, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin edeltäneen tilivuoden 71,4 miljoonaa.
YIT teki loppuvuonna jatkuvista toiminnoistaan oikaistua osakekohtaista tulosta 0,35 euroa eli kolme senttiä vuodentakaisesta enemmän. Koko vuoden osalta jatkuvien toimintojen oikaistu tulos per osake oli 0,30 euroa, kun edeltäneeltä vuodelta sitä oli 0,32 euroa.
Tilauskanta lähes ennallaan
YIT:n tilauskanta oli vuoden lopussa 4130,5 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia edellisvuotta matalampi. Tilauskannasta oli vuoden lopussa myyty 69 prosenttia, kun kolmannen neljänneksen päättyessä myytyjen määrä oli 78 prosenttia.
– Asuntojen kuluttajamyynti Suomessa ja CEE-maissa vahvistui selvästi vuoden loppua kohden. Koko vuoden osalta Asuminen Suomi ja CEE -segmentin oikaistu liikevoitto laski hieman pienemmän valmistuneiden asuntojen määrän ja muuttuneen liiketoimintajakauman myötä. Venäjällä liiketoimintamme palasi kannattavaksi, ja asuntomyynti piristyi vuoden lopulla. Kesällä tekemäämme päätöstä keskittyä Venäjällä neljään kaupunkiin ja huoltoliiketoimintaan sekä sulkea viisi yksikköä on edistetty joutuisasti. Venäjälle sijoitettu pääoma pieneni vuoden aikana yli 50 miljoonalla eurolla vertailukelpoisin valuuttakurssein, Kauniskangas kertoo.
Hänen mukaansa YIT:n infraprojektien tulos kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna tilauskannan vahvistuneen katetason ja tehostetun projektinhallinnan siivittämänä. Segmentti saavutti positiivisen oikaistun liikevoiton edellisen vuoden tappion jälkeen, ja tilauskanta nousi yli 1,1 miljardiin euroon.
– Kaiken kaikkiaan vahvistimme markkina-asemaamme kaikissa liiketoiminnoissa. Vahva markkina-asema yhdistettynä tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen keskittyviin toimenpiteisiimme antaa meille vahvan pohjan jatkaa suotuisaa kehitystämme myös tänä vuonna.
Lisäosinko mahdollista
YIT:n hallitus esittää, että viime vuodelta maksettaisiin 0,28 euroa osinkoa per osake. Osinko pysyisi siten edellisvuoden tasolla.
Hallitus kuitenkin ehdottaa myös ylimääräistä osinkoa, jonka jako jätetään hallituksen harkinnan varaan. Lisäosinko voisi olla enintään 0,12 euroa.
– Harkinnassaan hallitus ottaa huomioon Pohjoismaiden päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myynnin toteutumisen ja sen ehdot, ehdotuksessa linjataan.
YIT myi Pohjoismaiden päällystys- ja kiviainesliiketoiminnot Peabille viime kesänä vahvistaakseen tasettaan ja selkeyttääkseen liiketoimintarakennettaan. Kaupan arvioidaan toteutuvan ensimmäisen tai toisen neljänneksen aikana.
Varovainen ohjeistus
Tältä vuodelta YIT ennakoi jatkuvien liiketoimintojensa liikevaihdon olevan koko vuoden tasolla 2900-3300 miljoonan euron välillä. Viime vuonna liikevaihto oli 3391,5 miljoonaa, joten rakennusyhtiö ennakoi alkaneesta vuodesta heikompaa.
Kannattavuuden osalta yhtiö on optimistisempi, sillä konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton ohjeistetaan olevan vuositasolla 150-190 miljoonaa euroa. Viime vuodelta oikaistua liikevoittoa kertyi 165,5 miljoonaa.
Rakennusyhtiö ennakoi asuntojen kuluttajakysynnän arvioidaan pysyvän Suomessa tänä vuonna viime vuoden keskimääräisellä hyvällä tasolla. Institutionaalisten sijoittajien kysynnän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla. Yksityisten asuntosijoittajien aktiviteetin odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla.
– Sijainnin ja hintatason merkitys on edelleen keskeinen. Uusien, hyvillä paikoilla sijaitsevien vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu hyvällä tasolla alhaisen korkotason ansiosta. Rahalaitosten tiukentunut lainanantokäytäntö ja mahdolliset muutokset lainsäädännössä saattavat jatkossa vaikuttaa kuluttajakysyntään, yhtiö arvioi.
Asuntojen hintakehityksen ja kysynnän eriytymisen arvioidaan jatkuvan kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Asuntojen lisääntyneen tarjonnan arvioidaan estävän asuntojen hintojen nousua.
Toimitilojen vuokrakysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla kasvukeskuksissa. Kiinteistösijoittajien aktiviteetin arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla erityisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevissa kohteissa pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa. Urakkamarkkinan arvioidaan pysyvän aktiivisena.
Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti kaupungistumiskehityksen ja rakennuskannan ikääntymisen myötä.
Rakentamisen kustannusten arvioidaan pysyvän vakaina. Rakentamisen volyymin odotetaan palaavan normaalille tasolle.
Infrarakentamista vaativat hankkeet kasvukeskuksissa, liikennehankkeet ja teollisuuden investoinnit ylläpitävät kysyntää. Vuonna 2020 infrarakentamismarkkinan odotetaan vahvistuvan.
Venäjällä asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän viime vuoden keskimääräisellä tasolla. YIT arvioi kysynnän kohdistuvan ennen kaikkea edullisiin asuntoihin, mitä myös demografiset trendit tukevat. Venäjän keskuspankin taannoiset ohjauskoron laskut ovat johtaneet asuntolainakorkojen laskuun.
– Asuntokauppaa säätelevien lakimuutosten arvioidaan edelleen aiheuttavan epävarmuutta ja turbulenssia markkinoilla, ylläpitävän volatiliteettia asuntojen tarjonnassa sekä nostavan hintoja pitkällä aikavälillä.
Baltian maissa ja CEE-maissa YIT odottaa kysynnän pysyvän hyvällä tasolla pääkaupunkiseutujen kasvun jatkuessa. Rahoituksen saatavuuden ja alhaisen korkotason arvioidaan tukevan asuntokysyntää myös jatkossa. Saksan heikentyneet talousnäkymät saattavat vaikuttaa asuntojen kysyntään CEE-maissa. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan edelleen.
Tonttien hintataso on noussut, ja kilpailun tonteista arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Resurssipulan ja pitkien rakennuslupaprosessien arvioidaan nostavan rakennuskustannusinflaatiota sekä rajoittavan volyymin kasvua.
Toimitilaurakkamarkkinan odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai laskevan hieman Baltian maissa.
Baltian maissa infrarakentamisen määrän kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena valtioiden investoidessa kaupunki- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, mutta kilpailun arvioidaan jatkuvan kireänä.
Norjassa ja Ruotsissa infrarakentamista tukevat valtion monivuotiset liikenneinfran kehitysohjelmat ja kaupungistuminen. Molemmissa maissa infrarakentamisen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna. Ruotsissa ja Norjassa on käynnissä tai suunnitteilla mittavia väylä- ja ratahankkeita sekä teollisuuden investointeja, mikä lisää infraprojektien kysyntää. Lisäksi erityisesti Norjassa panostetaan energiantuotannon kehittämiseen ja uusimiseen.
YIT:n koko vuoden tulosraportti
