Vuokrien nousu on hidastunut Suomen suurissa kaupungeissa ja pysähtynyt jopa kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa. Suomen Vuokranantajien mukaan tilanne ei ole kuitenkaan asuntosijoittajan kantilta huolestuttava: vaikka kilpailu hyvistä vuokralaisista on kovaa, vuokra-asunnoille riittää edelleen kysyntää.
Tilastokeskuksen vuokratilastoissa näkyy, että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa prosentilla vuoden 2019 viimeiseltä vuosineljännekseltä vuoden 2020 viimeiselle neljännekselle. Vastaava vuokrien vuosikasvu oli vuosi sitten 1,4 prosenttia.
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes tarkentaa haastattelussa, että pienten ja suurten kaupunkien vuokramarkkinat ovat viime vuosina selkeästi eriytyneet. Eriytyminen on alkanut tosin jo ennen koronaa.
Vuokratasojen vuosimuutos on ollut nopeinta suurista kaupungeista Turussa. Vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt Jyväskylässä, Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja Seinäjoella. Negatiiviseksi vuokrakehitys puolestaan kääntyi Hämeen kaupungeissa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
Hughes jatkaa, että pienten kaupunkien joukossa poikkeuksen muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen linkittyvät kaupungit Kerava, Järvenpää ja Porvoo, joissa vuokrat nousivat jopa suuria kaupunkeja nopeammin. Vuokrat nousivat myös Rovaniemellä suurten kaupunkien tahdissa, hän sanoo.
Koronakriisi vaikeutti erityisesti kaksioiden vuokraamista
Suomen Vuokranantajien yhteistyössä Vuokraovi.comin kanssa toteuttamassa vuokramarkkinakatsauksessa näkyy poikkeusolojen vaikeuttaneen erityisesti kaksioiden liikkumista. Vuokratason nousun pysähtymisen taustalla on Hughesin mukaan monta tekijää.
– Jopa pääkaupunkiseudulla käydään nyt kovaa kilpailua hyvistä vuokralaisista, mutta olemme silti kaukana tilanteesta, jossa vuokrahinnat lähtisivät alueella laskuun yleisesti. Vastaavanlaista vuokrien nousutahtia ei ole kuitenkaan näkyvissä, mitä aiempina vuosina on nähty, Hughes muotoilee.
– Vaikka pelkoa vuokratason laskusta ei maan kasvukeskuksissa ole, vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat kuitenkin pidentyneet, koska markkinoilla on tarjolla todella paljon vapaata asuntokantaa.
Hughes muistuttaa, että monia opiskelupaikan pääkaupunkiseudulta saaneita nuoria on koronan vuoksi jäänyt kotikaupunkeihinsa.
– Tämä sekä kansainvälisen opiskelijavaihdon kautta Suomeen hakeutuvien määrän tippuminen koronapandemian seurauksena ovat johtaneet asuntomarkkinoilla vuokralaisen markkinoihin. Myös asuntorakentamisen tahti on kasvukeskuksissa säilynyt pandemiatilanteessakin voimakkaana.
Maksuongelmien lisääntymistä ei havaittavissa
Koronan vaikutuksia vuokramarkkinoihin voidaan Hughesin mukaan pitää kokonaisuutena kuitenkin ”maltillisina”. Esimerkiksi maksuongelmat eivät lisääntyneet viime vuonna aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Hughesin mukaan korona näyttää eniten vaikuttaneen siihen, millaisia vuokra-asuntoja markkinoilta on etsitty.
– Vuokrakehitys hidastui viime vuonna selvimmin kaksioissa koko maan tasolla. Myös kaksioiden keskimääräinen markkinointiaika kasvoi voimakkaasti suhteessa kolmioihin maaliskuun poikkeusolojen myötä.
Hughesin mukaan kaksiot ovat voineet korona-aikana muuttua monelle perheelle ahtaaksi. Tämä on näkynyt kolmioiden kysynnän kasvuna, kun markkinoilta haetaan suurempia asuntoja.
– On huomattu, että erityisesti paljon etätyötä tekevät pariskunnat etsivät lisää tilaa ympärilleen. Tarkemmin vuokrakaksioiden kysynnän kehityksen pidempiaikaisista muutoksista osataan sanoa kuitenkin vasta tilanteen normalisoituessa koronan jälkeen, Hughes muistuttaa.
Tarjonnan lisäys kiristänyt kilpailua vuokralaisista
Vuokramarkkinakatsauksesta selviää, että vuokra-asuntojen kokonaistarjonta pysyi poikkeuksellisen korkealla tasolla joulukuun loppuun asti, kun markkinoille virtasi uusia kohteita, joihin etsittiin vuokralaista. Esimerkiksi Helsingissä oli joulukuussa vuokrailmoituksia samanaikaisesti Vuokraovi.com-palvelussa yli 1 000 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Helsinkiin on rakennettu todella paljon asuntoja viime aikoina, ja toisaalta koronakausi on iskenyt kovaa väestönkehitykseen. Hughes muistuttaa, että Helsingin vuokra-asuntomarkkinoiden tilanteeseen vaikuttaa hiljentynyt muuttotahti pääkaupunkiseudulle.
Helsingin kaupunki on arvioinut, että ilman koronakriisin puhkeamista Helsinkiin olisi viime vuonna muuttanut parisen tuhatta asukasta enemmän kuin mitä nyt muutti.
Yllättävää Hughesin mukaan tilanteessa oli se, että asuntoja oli tarjolla tavallista enemmän myös halutuimmilla alueilla. Esimerkiksi Helsingissä Kampin alueella uusien kohteiden määrässä oli jopa 40 prosentin kasvu vuodentakaiseen.
Kaupungistuminen ei ole kuitenkaan mihinkään pysähtynyt, vaan se on edelleen megatrendi. Tästä johtuen Hughes näkee Helsingin myös pitkällä tähtäimellä hyvänä kohdekaupunkina asuntosijoittajalle.
– Helsinki on edelleen vetovoimainen kaupunki, jonne on halukkaita tulijoita. Asunnot ovat toki hieman kalliita, eikä vuokratuottoprosentti ole siten niin korkea kuin voisi olla, mutta asuntojen arvonnousupotentiaalia on edelleen luvassa.
Hughes muistuttaa, että Helsingistä sijoitusasuntoa hankkiessa on huomioitava toki se, että Helsinki on iso kaupunki, josta löytyy erilaisia alueita. Esimerkiksi kantakaupungin alue on ihan erilainen paikka sijoittaa kuin laitakaupungin osat, joissa asuntojen hinnat eivät ole välttämättä nousseet niin kovasti viime vuosina.
– Sanoisin, että yleisesti ottaen kasvavat kaupunkikeskukset – pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku – ovat tyypillisesti sellaisia kohteita, joissa arvioidaan, että väestönkasvu pysyy pitkälläkin tähtäimellä varsin korkeana.
Mikäli tämän ”kärkikolmikon” asuntojen hintataso arveluttaa asuntosijoittajaa, hyvinä vaihtoehtoina ovat Hughesin mielestä pienemmät yliopistokaupungit. Nämä ovat pärjänneet hyvin myös Suomen Vuokranantajien teettämissä vuosittaisissa vuokrantuottovertailuissa.
– Esimerkiksi Kuopio ja Rovaniemi ovat hyviä vaihtoehtoja hieman edullisempia kohteita etsiville asuntosijoittajille. Toki myös näihin kaupunkeihin koronavuosi on vaikuttanut hyvin paljon. Esimerkiksi Rovaniemellä on koronapandemian seurauksena vapautunut runsaasti tyhjilleen jääneitä Airbnb-asuntoja vuokramarkkinoille, joten viime vuosi on ollut haastava myös siellä.
Kuudetta kertaa julkaistussa Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksessa tarkastellaan yleisen analyysin lisäksi erikseen yksittäisten kaupunkien vuokramarkkinakehitystä Vuokraovi.comin sekä Tilastokeskuksen aineistojen valossa.
