Kansainväliset suhteet ovat suuremmassa myllerryksessä kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander arvioi Viisaan Rahan verkkolehdelle, ettei globaalin talouden kasvuharppaus edellyttäisi kaikkein positiivisimman näkymän toteutumista Venäjän hyökkäyssodassa, vaan negatiivisimman eli sodan laajentumisvaihtoehdon poistumista riskijakaumasta. Spolanderin mukaan juuri nyt riskijakauman hännät näyttäytyvät kuitenkin hyvin epäselvinä.
– Jos keskustelussa pyörii koko ajan uhka eskalaatiosta, se pitää yllä epävarmuutta. Globaali epävarmuus on myrkkyä investoinneille, eikä talouden kasvua synny lopulta muuta kuin tuottavuuden kasvun ja investointien kautta, Spolander toteaa.
Venäjä on hänen mukaansa keskeinen epävarmuutta aiheuttava globaali riskitekijä. Onko mitään näkymää, jossa Venäjä ei olisi pysyvä epävarmuuden aiheuttaja?
– Riskijakauman toisessa päässä on merkittävä sodan laajeneminen Euroopassa. Se on se riskipitoisin näkymä. Toisessa päässä on Ukrainan tilanteen selviäminen rauhanomaisesti. Ystävyyden ja yhteistyön viriäminen uudelleen on kuitenkin aika epätodennäköistä, Spolander vastaa.
Hänen mukaansa talouskasvua tukisi jo se, että synkkänä painava negatiivisimman riskin uhka poistuisi keskipitkän aikavälin näkymästä.
– Eli jonkinlainen ratkaisu, joka tarkoittaisi, ettei sodan eskaloituminen ole todennäköistä nyt eikä myöhemmin. Se muuttaisi keskimääräisen näkymän positiivisemmaksi, ylijohtaja sanoo.
Juuri nyt tilanne on kuitenkin hyvin epäselvä. Kansainväliset suhteet ovat suuremmassa myllerryksessä kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.
– Jos ratkaisu Ukrainassa lopettaisi sodan nyt, mutta kasvattaisi riskiä uudesta entistä laajemmasta sodasta myöhemmin, epäsuotuisa häntäriski korostuisi ja lisäisi epävarmuutta entisestään, Spolander arvioi.
Sekä Ukrainan jälleenrakennus että varustautuminen lisäisivät investointeja ja kysyntää vientimarkkinoilla.
– Kaiken koetun turbulenssin keskellä kaikkein oleellisinta olisi kuitenkin luottamus rauhan säilymiseen ja yhteiskunnan vakaaseen kehitykseen Euroopassa, Spolander summaa.
