Pääoman hankinta ilman asianmukaista vastuullisuusraportointia vaikeutuu, Nasdaq Nordicin toimitusjohtaja <b>Lauri Rosendahl</b> ennustaa.
Jos sijoittaja haluaa osallistua ilmastotalkoisiin, hän tarvitsee tietoa yritysten hiilijalanjäljistä. Niiden pitää olla pieniä tai ainakin selvästi pienempiä kuin toimialalla keskimäärin. Jos sijoittaja kantaa huolta työn teettämisestä epäinhimillisissä olosuhteissa, hän suosii yrityksiä, jotka osoittavat tuotantoketjujensa toimivan vastuullisesti. Korruptiosta tai rahanpesusta huolissaan olevat sijoittajat haluavat tietää, miten potentiaaliset sijoituskohteet pyrkivät väärinkäytöksiä torjumaan.
Kaikki edellä mainitut ovat vastuullisuuden osa-alueita, joista pörssiyhtiöt tarjoavat tietoa vaihtelevasti, joskin enemmän kuin koskaan ennen. Monet suuret sijoittajat vaativat yhä pontevammin laadukkaampia ja vertailukelpoisempia ESG-raportteja, jossa kuvataan yritysten toiminnan vaikutuksia ympäristöön (Environment) ja yhteiskuntaan (Social). Raportit sisältävät myös kuvauksen yhtiöiden hallinnosta (Governance).
Nasdaq Nordicin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl, miten arvioit vastuullisuusraportoinnin laatua Nasdaqin kauppapaikoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa?
– Helsingin pörssissä on paljon yrityksiä, joiden vastuullisuusraportointi on ensiluokkaista. Jos laskuissa ovat mukana kaikki seitsemän markkinapaikkaamme, noin 90 prosenttia isoista yrityksistä (markkina-arvo yli miljardi euroa) tuottaa ESG-raportin. Suuria yrityksiä on listoillamme kuitenkin vain 170, kun taas keskisuuria ja pieniä yrityksiä on yhteensä 840. Niistä vain kymmenen prosenttia tuottaa vastuullisuusraportin.
Miten pienet saadaan ottamaan mallia isommista?
– Meillä on markkinapaikkana velvollisuus puskea pienempiä yrityksiä tässä asiassa eteenpäin ja varmistaa, että sijoittajat saavat tiedot, joita tarvitsevat sijoituspäätöstensä tueksi. Nyt ollaan hyvää vauhtia menossa kohti tilannetta, jossa yhä useampi instituutio ei voi edes harkita sijoittamista yhtiöihin, jotka eivät tuota asianmukaista ESG-raporttia.
Vastaako ESG-raportoinnin sisältö sijoittajien odotuksia?
–Tässäkin on sillanrakennustyötä tehtävänä. Etenkin suuret instituutiosijoittajat haluavat nykyisin paljon tietoa vastuullisuudesta. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, etteivät yritysten ESG-edustajat ja vastuullisesta sijoittamisesta vastaava väki puhu samaa kieltä. Tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja tarkempia määritelmiä. Nyt se, mikä on yhdelle vihreää, saattaa olla toiselle ruskeaa. On hyvä, että EU on aktivoitunut tässä asiassa.
Sijoittajille on tarjolla vihreitä joukkolainoja (green bonds), joilla kerätään varoja ennalta nimettyihin vastuullisiin tarkoituksiin, esimerkiksi investointeihin, joilla vähennetään hiilipäästöjä. Minkä verran niitä on laskettu liikkeelle?
– Aloitimme listauksen näillä joukkolainoilla ensimmäisenä maailmassa vuonna 2015. Lainoja on hieman yli sata ja kanta on nyt arvoltaan hieman yli seitsemän miljardia euroa, mikä vastaa kymmentä prosenttia koko yrityslainakannasta. Lainoista 95 on laskettu liikkeelle Ruotsissa, jossa vihreiden lainojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Suomessa listoilla on kaksi Kuntarahoituksen vihreää lainaa. Uskon, että tästä tulee yksi sijoittamisen suurista megatrendeistä seuraavien 3–5 vuoden aikana. Olen tosin sanonut samaa jo 3–5 vuoden ajan.
Onko näitä lainoja tarjolla myös yksityissijoittajille?
– Ruotsissa meillä on myös yksityissijoittajille tarkoitettu sähköinen kauppapaikka, jolla käydään tälle hetkellä kauppaa yhdellä joukkolainalla.
