UPM:n Kaipolan tehtaan toimitusjohtaja<b>Jussi Pesonen</b>arvostelee voimakkaasti poliittisia päätöksentekijöitä ja ay-liikettäavoimessa kirjeessään:"Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.”
UPM kertoi eilen suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista. Metsäyhtiö pitää Kaipolan tehdastaan kilpailukyvyltään heikoimpana. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kritisoi poliittisia päätöksiä ja ay-liikettä torstaiaamuna julkistetussa avoimessa kirjeessään.
– Tämä on musertava uutinen tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle. Viime kädessä yritys joutuu tekemään johtopäätökset toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta, mutta harkintaan vaikuttaa useita ulkoisia seikkoja, joihin yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet, hän kirjoittaa.
Pesonen toteaa että, maailmalla kulutetaan kuitenkin 15 kertaa enemmän paperia kuin Suomessa valmistetaan, jotensuomalaisilla tehtailla pitäisi olla kaikki edellytykset saada osansa laskevistakin markkinoista.
– Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia.
Pesosen mukaan sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi.
– Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.
– Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.
– Jokainen haluaa nakertaa kasvavan osan kakusta. Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle enää kannattavaa. Kaipolan kohdalla päätösharkinta on käynnistynyt nyt. Lopulliset päätökset tehdään YT-lain määrittelemän yhteistyömenettelyn jälkeen.
Pesonen toteaa kirjeessään, ettäkorkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.
– Tällaiset suunnitelmat ovat musertavia työntekijöille ja alueelle. Yhtä suuri häviäjä sulkemistilanteessa on kuitenkin koko suomalainen yhteiskunta. Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 prosenttia jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.
– Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle.
Lisää aiheesta:
UPM sulkee Kaipolan paperitehtaan viimeistään vuoden lopussa
Koronakevät söi UPM:n liikevaihtoa edelleen
UPM:ltä höyhenjarrutus – tarrat ja erikoispaperit ennätystulokseen
Sellun hinnasta kärsivä UPM odottaa parempaa vasta jälkipuoliskolla
UPM:n tuloskasvuputki poikki – Uruguayn uusi sellutehdashanke etenee vauhdilla
