Sodalla ei ole merkittävää vaikutusta länsimaiden talouteen, mutta Suomen tilanne on muita Euroopan maita vaikeampi. Epävarmuus saattaa heijastua myös listautumisiin, mutta merkkejä buumin hidastumisesta on ollut jo aiemmin.
Viime viikolla kulminoitunut Ukrainan kriisi sai pörssit kyykkäämään, mutta tällä hetkellä lasku näyttää yllättävän kevyeltä.
– Vaikka länsimaat saivat aika raskaankin pakotepaketin lopulta aikaan, pakotteiden ei arvioida ihan valtavasti vaurioittavan länsimaiden talouskasvua. Eurooppaa jonkin verran, USA:ta ei lähtökohtaisesti juuri ollenkaan, jos energianhinnat eivät lähde aivan käsistä, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo.
Sodan globaalit talousvaikutukset näyttävät tällä hetkellä varsin vähäisiltä, ja Viljakaisen mukaan syy siihen, että kurssit ovat tulleet alas viime kesän huipuista, löytyykin ennen kaikkea inflaatiosta ja sen vaikutuksista rahapolitiikkaodotuksiin etenkin Yhdysvalloissa.
– Odotukset ovat nyt heränneet sen suhteen, että geopoliittinen tilanne estää keskuspankkeja nostamasta korkoja siinä tahdissa kuin vaikka tammikuussa ajateltiin. Se olisi tietysti positiivista osakkeille, koska se vähentäisi osakkeita painaneen isomman ajurin eli rahapolitiikan kiristymisodotusten painoarvoa, Viljakainen huomauttaa.
”Sota mieluummin lisää inflaatiota kuin heikentää sitä.”
Viljakainen ei kuitenkaan täysin luottaisi siihen, että koronnostoilta vältytään. Etenkin Yhdysvalloissa korkojen odotetaan yhä nousevan.
– Inflaatio kuitenkin jyllää, ja sota mieluummin lisää inflaatiota kuin heikentää sitä johtuen energiamarkkinoiden tilanteesta. Tietysti jos talouskasvu hyytyisi ja kysyntä heikkenisi merkittävästi eri maissa, silloin sota voisi myös painaa inflaatiota, mutta toistaiseksi sen suuntaisi odotuksia ei ole.
Venäjä-kytköksillä ei kannata pyrkiä pörssiin
Vaikka Eurooppa ja Yhdysvallat näyttävät tällä hetkellä välttyvän suuremmilta negatiivisilta talousvaikutuksilta, yksittäisten yhtiöiden ja myös maiden tilanne voi olla heikompi – Suomi yhtenä näistä.
– Suomella on Venäjälle vientiä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, joten on ihan relevanttia odottaa, että Suomen talous saa jossakin määrin suuremman iskun kuin Eurooppa keskimäärin, Viljakainen sanoo.
Helsingin pörssin ovi on käynyt viime aikoina tiuhaan, kun listautumisia on ollut ennätysmäärä. Listautumisbuumin ennustettiin jatkuvan tänä vuonna, mutta nyt ilmassa on merkkejä hiipumisesta.
– Viime vuoden puolella alkanut markkinaheilunta ja sen sentimentin jäähtyminen on jossakin määrin hankaloittanut tilannetta listautumisten näkökulmasta. Yhtä innokkaana sijoittajat eivät ole valmiita vastaanottamaan uusia pörssiyhtiöitä ja maksamaan niistä mitä tahansa – kuten viime syksynä, jolloin tilanne oli jossain määrin hyvinkin euforinen.
Onko Ukrainan tilanteella ja Suomen talouden mahdollisella taantumisella vaikutusta listautumisiin?
– Meidän arviomme on, että kohtuullisesti hinnoiteltu yhtiö, jolla ei ole suoria Venäjä-linkkejä, pääsee vielä pörssiin, jos tilanne ei oleellisesti heikkene taloudessa eikä osakemarkkinoilla, eli arvostukset eivät laske tästä hirveästi lisää. Tietysti tilanne ei kyllä hirveästi voi heikentyä enää, jotta valtaosalla suunnitelluista listautumisista on edellytyksiä toteutua, Viljakainen summaa.
