Suomalaiset elintarvikeyhtiöt ovat haastavassa tilanteessa, kun kustannusinflaation lisäksi myös geopoliittinen tilanne muuttaa markkinaa.
Elintarvikkeiden saatavuudesta ja hintapaineesta on keskusteltu mediassa ahkerasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Elintarvikeyhtiöt olivat jo valmiiksi ahtaassa raossa, kun loppuvuodesta kustannusinflaatio lähti nousuun.
– Elintarvikeyhtiöillä on haasteelliset olosuhteet tuloskehityksen näkökulmasta, sanoo OP:n elintarvikesektoria seuraava analyytikko Carlo Gylling.
Gyllingin seuraa elintarvikeyhtiöistä Atriaa, HKScania, Anoraa, Olvia ja Raisiota. Näistä Olvi ja Raisio peruivat tälle vuodelle annetun ohjeistuksensa.
– Raisiolla on iso investointisykli takana. Yhtiö käyttää merkittävän määrän viljatuotteita tuotannossaan, joten sekä kustannusinflaatio että geopolitiikka tulevat varmasti heijastumaan tuloskehitykseen.
Suurin osa Raision menetetystä viennistä koostuu kalanrehuista, joiden tuotannosta noin 65 prosenttia on suuntautunut Luoteis-Venäjälle. Vientitoimintojen keskeyttämisen arvioidaan vähentävän vuoden 2022 liikevaihtoa noin 15 prosentilla.
Juomayhtiö Olvin litramääräisestä myyntivolyymista 33 prosenttia on tullut Valko-Venäjältä ja koko konsernin oikaistusta liikevoitosta noin 24 prosenttia. Yhtiö ilmoitti maaliskuun alussa vetäytyvänsä Valko-Venäjältä ja lopettavansa kaikki vientitoiminnot Venäjälle, mutta Gyllingin mukaan vetäytymisen yksityiskohdista tai tarkemmista aikatauluista ei ole tiedotettu sen enempää.
– Olvilla on ollut kannattava liiketoiminta Valko-Venäjällä, mutta vetäytymispäätöksen jälkeen kysymys kuuluu, miten menetetty tuotantovolyymi ja liikevoittomenetys kompensoidaan.
Kustannusinflaatio on ruokataloille merkittävä haaste
Ruokataloina profiloituneilla Atrialla ja HKScanilla kustannusinflaatio heijastuu vahvasti tuloskehityksen näkymiin matala marginaalin liiketoimintamallin johdosta. Gyllingin mukaan oleellinen kysymys ruokataloille on se, miten tehokkaasti kustannusinflaation vaikutuksia voidaan kompensoida hinnankorotuksilla kauppojen hinnankorotussyklit huomioiden.
– Kun mietitään markkinatilannetta, raaka-aineiden saatavuutta, logistiikkakustannuksia, energianhintoja ja niiden hintakehitys esimerkiksi Q1:n aikana, se tuo huomattavia haasteita elintarvikesektorilla toimivien yhtiöiden kulurakenteeseen. Näiden arvioidaan realisoituvan asteittain Q2:n ja Q3:n aikana.
Hinnankorotukset tulevat oletettavasti näkymään vielä tämän ja seuraavan kvartaalin aikana.
– Toinen pohdinta hinnankorotusten seurauksena on se, miten kuluttajakäyttäytyminen ja kuluttajien ostovoima muuttuu lähitulevaisuudessa kustannusinflaation seurauksena.
Viljafutuurien perusteella kustannuspaine heijastuu pitkälle
Geopoliittinen tilanne ja pakotteet muuttuvat nopeasti, joten sodan vaikutuksia elintarvikeyhtiöihin on vaikeaa arvioida pitkällä aikavälillä.
– Näillä yhtiöillä on kuitenkin vankka presenssi nykyisissä liiketoiminnoissaan, mutta vallitsevassa toimintaympäristössä huomioi tulisi siirtää myös yhtiöiden likviditeettiin ja taseen kestävyyteen.
Kustannuspaine haastaa koko tuotantoketjua, ja erityisesti viljantuotanto on tällä hetkellä epävarmalla pohjalla. Viljan saatavuus selviää Gyllingin mukaan tämän vuoden satokauden perusteella, mutta tuotantopanosten kustannusinflaation osalta vaikutukset yltävät pitkälle ensi vuoteen.
– Moni viljelijä on todennäköisesti ostanut tämän satokauden lannoitteet varastoon jo viime vuoden puolella. Viljafutuurien tämänhetkisen tilanteen perusteella geopolitiikan ja kustannusinflaation vaikutus tulee näkymään kauaskantoisesti ennen vielä hintojen normalisoitumista.
