Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta, kirjoittaa Pertti Taskinen Tieto&trendit-blogissaan. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyysmaiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.
Taskisen mukaan Suomessa työttömyys ei ole aivan Euroopan kärkipäätä, mutta työmarkkinoillamme on ollut muitakin heikkouksia, jotka eivät johdu koronakriisistä.
– Kriisi on korostanut noita heikkouksia, joista tässä käsitellään työn puutteen eri muotoja, työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa työskentelevä Pertti Taskinen sanoo.
Työn puutteessa oleviin kuuluvat, paitsi tietenkin työttömät niin myös ne, jotka haluaisivat töitä mutta eivät etsi (piilotyöttömät), sekä osa-aikatyötä tekevistä ne, jotka haluaisivat enemmän töitä. Lisäksi pienenä ryhmänä ovat mukana työtä etsivät, jotka eivät voi ottaa heti työtä vastaan.
EU-maista työn puutteessa kärsivien kärjessä ovat odotetusti korkean työttömyysasteen Espanja, Italia ja Kreikka. Näiden jälkeen tulevat Suomi ja Ruotsi.
– Suomen osalta tilannetta voi tulkita kuitenkin hiukan valoisammin, koska meillä on Euroopan tasolla poikkeuksellisen paljon niitä, jotka etsivät töitä mutta eivät ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä, Taskinen muotoilee.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoiden intoa hakea työtä hyvissä ajoin ennen valmistumista.
Taskisen mukaan tällainen ryhmä ei pääsääntöisesti ole vaikeassa asemassa työmarkkinoilla.
Sukupuolten välinen ero on myös huomattava: EU:ssa keskimäärin naiset ovat selvästi enemmän työn puutteessa (16,8 prosenttia) kuin miehet (12,4 prosenttia).
– Ero on samansuuntainen mutta selvästi EU:n keskiarvoa pienempi Suomessa, sekä myöskin Ruotsissa.
Naapurimaissa kehitys Suomeakin heikompaa
Taskinen huomauttaa, että hieman yllättäen korona-ajan työmarkkinoiden kehitys on ollut Ruotsissa vielä heikompaa kuin Suomessa.
– Ruotsissa on pyritty pitkään pitämään yhteiskuntaa ”auki”, mutta silti työn puutteen indikaattori on noussut Suomea enemmän. Ruotsin työllisyystilanne on tosin ollut Suomea parempi lähtökohdissaan, eli ”pudotusvaraakin” on ollut enemmän.
Taskisen mukaan työttömien osuus laajennetusta työvoimasta on kasvanut erityisesti Virossa, mutta myös Ruotsissa, sekä hiukan vähemmän Suomessa (kuvio 2). Kaikki kolme maata nousivat tässä suhteessa EU:n keskiarvon yläpuolelle.
– Nämä tilastot eivät kerro syytä suoraan, mutta Suomen ja Viron välisen matkustajaliikenteen romahtaminen ja työmatkaliikenteen vaikeutuminen ovat varmasti johtaneet työtilaisuuksien vähentymiseen Viron matkailualalla.
Osa-aikaisia, jotka haluaisivat enemmän töitä, on Virossa lisäksi edelleen selvästi vähemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa, jossa osuus ohitti Suomen tarkasteltavina ajanjaksoina.
– Ruotsissa ryhmä kasvoi erityisesti naisilla, kun taas Suomessa kasvua oli vain miehillä.
Taskinen huomauttaa kirjoituksensa lopuksi, että normaalioloissa tietojen tarkastelu näin lyhyellä aikavälillä ei välttämättä olisi mielekästä, koska osa- ja kokoaikatyön suhteiden muutokset ovat hitaita, ja niissä on myös satunnaisvaihtelua.
– Tässä asian nostamista esiin puoltaa kuitenkin sen pohdinta, miten koronakriisi on vaikuttanut työmarkkinoilla tähän työmarkkinaryhmään, jossa naisia on selvästi enemmän kuin miehiä.
