Tämä vuosi osoittautui sijoittajille hyväksi, vaikka suuret epävarmuudet iskivät välillä markkinoille rajustikin. Ensi vuonna tuskin vastaavaan päästään, ennakoi LähiTapiolan ekonomisti.
Tänä vuonna osakkeet ovat tuottaneet hyvin, etenkin Yhdysvalloissa, ja sijoittaja on saanut koroistakin mukavaa tuottoa. Lisäksi hyödykkeistä kullan ja raakaöljyn hintakehitys on ollut suotuisa. Mutta tähän se on sitten jäämässä, sillä LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomistiJyri Kinnunen epäilee, että ensi vuonna vastaava tuskin toistuu yhtä laajalla rintamalla.
– Tähän sijoitusvuoteen lähdettiin osakemarkkinoiden kurssipudotuksen jälkeen matalilta lähtötasoilta. Odotukset keskuspankkien tukitoimista sekä sijoittajien riskinottohalukkuuden paluu käänsivät osakemarkkinat vuoden alussa selvään nousuun. Kesän aikana kauppakiistojen aiheuttama epävarmuus ja korkojen lasku näkyivät vähäriskisten sijoituskohteiden hyvinä tuottoina. Viime kuukausina kauppakiistojen lientyminen on taas tukenut osakemarkkinaa. Ensi vuonna tuskin on luvassa vastaavaa yhdistelmää, Kinnunen sanoo.
Tuotto-odotukset ovat laskeneet monissa omaisuusluokissa jo pitkään jatkuneen hintojen nousun takia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osakkeiden tuottonäkymät ovat aiempaa maltillisemmat.
– Arvostustasoissa näkyy keskuspankkien kevyt rahapolitiikka. Sekä osake- että korkosijoitusten pitkän aikavälin tuottonäkymät ovat aiempaa matalammat. Vähäriskisten korkosijoitusten tuottonäkymät ovat osin jopa negatiivisia.
– Nopeaa paluuta korkeiden korkojen sijoitusympäristöön ei ole näköpiirissä. Keskuspankkien mahdollisuudet nostaa korkoja ovat lähivuosina rajalliset, Kinnunen kommentoi.
Jo korkealla olevat arvostukset tarkoittavat, että mikäli sijoittaja haluaa tavoitella jatkossakin korkeampaa tuottoa, se edellyttää riskinottoa.
Suhdanne kääntymässä?
Kinnunen odottaa, että maailmantalouden suhdannenäkymä jatkaa ensi vuonna edelleen vakautumistaan.
– Eri suhdannemittarit osoittavat, että suhdannekäänne voisi olla mahdollinen ensi vuoden aikana. Keskeiset keskuspankit ovat keventäneet rahapolitiikkaansa ja se näkyy taloudessa viiveellä. Poliittinen epävarmuus on myös viime kuukausina vähentynyt ja kauppasodassa on nähty lientymistä.
Kasvunäkymät ovat kuitenkin hajanaiset eri puolilla maailmaa. Kasvu on myös haurasta, erityisesti euroalueella.
Toisaalta riskitkään eivät ole vielä hävinneet mihinkään ja toteutuessaan ne voivat hyydyttää kasvua. Suurimmat talouskasvuun kohdistuvat riskit riskit liittyvät edelleen Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan ja tullikiistojen roihahtamiseen uudelleen Kiinan tai Euroopan kanssa. Myöskään Brexitin viimeistä näytöstä ei ole vielä nähty, joskin Kinnunen muistuttaa sopimuksettoman EU-eron todennäköisyyden laskeneen merkittävästi konservatiivien vaalivoiton myötä. Lisäksi on muistettava, että keskuspankkien tukitoimien vaikutus jää aiempaa vähäisemmäksi ultramatalien korkojen aikana.
Kuluvana vuonna euroalueen ja varsinkin Saksan talous on huolettanut Euroopassa. Suhdanteen jäähtyminen on iskenyt teollisuuden tilauksiin ja vientinäkymiin, joten pelkona oli, että teollisuuden vaimeus leviäisi palvelusektoreille. Euroalueen vaikeudet eivät kuitenkaan ole näkyneet kovin vahvasti Suomessa.
– Kuluva vuosi on ollut Suomen taloudessa odotuksia parempi, kiitos kotimaisen kysynnän. Ensi vuoden kasvunäkymät ovat kuitenkin kuluvaa vuotta vaisummat. Keskeisten vientimarkkinoiden näkymien heikentyminen sekä työllisyyskasvun hidastuminen antavat odottaa, että kasvu Suomessa vaimenee.
Vaikka riskit on hyvä pitää mielessä, synkistelyyn ei silti ole syytä.
– Päivittäisen uutiskohinan sijasta omassa sijoitustoiminnassa tulisi korostaa pitkäjänteisyyttä ja riittävää riskienhallintaa. On hyvä pitää mielessä, että positiivinen kasvuyllätys on täysin mahdollinen. Epävarmuustekijöiden kehityksestä riippuu paljon, jatkuuko viime kuukausien positiivinen vire markkinoilla vai nähdäänkö jatkossa kurssiheiluntaa, Kinnunen sanoo.
