Yritysostajat ovat suuressa kuvassa tavoitelleet Helsingin pörssistä keskimääräistä laadukkaampia yrityksiä. Näin arvioi Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju puhtaasti liiketoimintojen kilpailukykyjä tarkastellen.
- Trendi on huolestuttava, sillä tarvitsisimme ankkuroituun kotimaiseen yksityisomistukseen yhtiöitä, jotka pystyisivät suhdanteiden yli investoimaan voittojaan kannattavasti kasvavaan liiketoimintaan – kumuloiden kansallisvarallisuutta. Kun hyvän kilpailuaseman kohteita myydään kertakorvauksella yritysostajille, menetetään merkittävästi mahdollisuuksia korkoa korolle -sijoittamisessa, Oksaharju sanoo.
Viime viikolla norjalainen telejätti Telenor osti 54 prosenttia suomalaisoperaattori DNA:sta 1,5 miljardilla eurolla eli 20,90 euron osakekohtaisella hinnalla. DNA:n kurssi kuitenkin kohosi selvästi ostotarjouksen julkistamisen jälkeen päättäen viikon 21,44 euroon.
Nordnetillä ei ole DNA:n seurantaa, eikä yhtiöstä anneta suosituksia tai tavoitehintoja.Siksi Oksaharjukaan ei ota kantaa siihen, onko kauppa hyvä vai huono tai onko tarjoushinta halpa vai kallis.
Hän kuitenkin muistuttaa, että DNA-kaupassa on vielä paljon pakollisia kuvioita läpikäytävänä.
- Lähtökohtaisesti yritysostajan voi odottaa vievän ensin läpi julkisen ostotarjousprosessinsa ja katsovan sen jälkeen, millaisen osuuden se kykenee saamaan tarjoamallaan hinnalla. Tässä vaiheessa on syytä muistaa, että koko Telenorin kauppa 54 prosentista DNA:ta on edelleen ehdollinen sisältäen osakkeiden myyjätahojen (DNA:n nykyisten kahden suurimman omistajan) yhtiökokousten ja viranomaisten hyväksynnät. Vasta nämä ehdot mahdollisesti läpäistyään kaupan toteutuminen tulisi nykytietojen mukaan käynnistämään julkisen ostotarjouksen jäljelle jäävistä DNA:n osakkeista.
Prosessin ollessa vielä kesken korotetun ostotarjouksen odottelu on turhanaikaista. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, mikäli kauppa virittäisi muidenkin tahojen kiinnostusta DNA:han.
- Ainakaan ennen ostotarjousprosessin päättymistä olisi epäjohdonmukaista odottaa Telenorilta korotettua tarjousta tilanteessa, jossa tarjoushinta on jo kelvannut yli puolelle yhtiön koko osakemäärästä. Kaikki on tietenkin mahdollista, mutta eri skenaarioiden todennäköisyyksiä pohtiessa logiikalla on paikkansa. Mahdollinen muuttuja tilanteeseen olisi kilpakosijan eli toisen uskottavan ostajaehdokkaan ilmaantuminen DNA:lle.
Mikäli muita ostajaehdokkaita ei ilmaannu, Oksaharju odottaa Telenorin tavoittelevan koko DNA:ta.
- Tavanomaisesti osakkeenomistajalla, jolla on enemmän kuin 90 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänivallasta, on oikeus lunastaa vähemmistön osakkeet lunastushintaa vastaan. Huomioiden sen, että Telenor harjoittaa liiketoimintaa DNA:n kanssa samalla pohjoismaisella toimialalla, on perusteltua olettaa järjestelyssä olevan potentiaalia synergiaetujen saamiseen liiketoiminnoissa. Tämä puoltaisi näkemystä, jonka mukaan jollakin aikavälillä Telenor tavoittelisi koko DNA:n saamista omistukseensa.
Kuitenkin telesektorilla on ennakkotapaus kotimaisesta omistajaliikkeestä. Runsas vuosikymmen sitten Elisaan syntyi kotimaisten ankkuriomistajien rypäs, joka vastusti islantilaissijoittajien nurkanvaltausta. Voisiko sama tapahtua DNA:ssa?
- DNA:n kolmanneksi suurimman omistajan omistusosuus oli maaliskuun 2019 lopussa 3,49 prosenttia yhtiöstä. Teoriassa on mahdollista, että yksittäiset omistajat päättäisivät liittoutua, tai jokin taho ostaisi markkinoilta lisää osakkeita kasvattaakseen nykyistä omistusosuuttaan ja neuvotteluasemaansa tavoittelemalla yli kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä vastustamaan jo tarjottua hintaa.
- Jokainen sijoittaja joutuu kuitenkin itse pohtimaan eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiä – ja kysymään sen jälkeen itseltään, onko ajattelussa enää kyse sijoittamisesta vai liikutaanko jo spekulatiivisilla vesillä, Nordnetin Oksaharju muistuttaa.
