Suuret kotimaiset institutionaaliset sijoittajat pääsevät vaikuttamaan merkittävästi suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten valintaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio pääsevät sanomaan sanansa 55 pörssiyhtiössä, kun niihin valitaan hallituksen jäseniä. Tämä käy ilmi konsulttiyhtiö PwC:n tekemästä pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntia tarkastelleesta selvityksestä.
Selvityksessä käytiin läpi kaikkien Helsingin pörssiin noteerattujen yhtiöiden hallitusten jäsenten nimityskäytännöt. Yhtiöitä oli kaikkiaan 131.
Nimitystoimikuntia oli 35 prosentissa selvityksessä mukana olleista yhtiöistä eli yhteensä 46 kappaletta. Eniten niitä oli pörssin suurten yhtiöiden joukossa, jonka 35 yhtiöstä 19 eli 54 prosenttia käytti nimitystoimikuntaa. 43 keskisuurten joukosta samoin 19 yhtiöllä oli nimitystoimikunta (44 prosenttia), kun taas 53 pienen yhtiön ryhmässä niitä oli kahdeksan eli 15 prosentilla.
Nimitystoimikunnissa oli 85 eri osakkeenomistajaa, joilla oli yhteensä 157 nimeämisoikeutta. Vain 14 osakkeenomistajalla oli enemmän kuin yksi nimitysoikeus.
Eniten nimitysoikeuksia oli Varmalla, 22 kappaletta. Niistä 12 oli pörssin suurissa yhtiöissä, kahdeksan keskisuurissa ja kaksi pienissä.
Hopeasijalla selvityksessä oli Ilmarinen 20 nimitysoikeudellaan. Myös toisella suurella eläkevakuuttajalla oli 12 nimitysoikeutta suuryhtiöissä, kuusi keskisuurissa ja kaksi pienissä.
Kolmospaikalle nousi valtio, jonka sijoitusyhtiö Solidiumilla oli yhdeksän nimitysoikeutta ja valtioneuvoston kanslialla eli toisin sanoen omistajaohjausosastolla neljä. Solidiumin nimitysoikeuksista kahdeksan oli suurissa yhtiöissä ja yksi keskisuuressa; valtioneuvoston kanslialla kolme suurissa ja yksi keskisuuressa yhtiössä.
Kolmikko pitikin hallussaan yli kolmannesta kaikista pörssiyhtiöiden nimeämisoikeuksista.
Isojen omistajien peli
PwC selvitti pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset ja erityisesti osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Aiemmin kattavaa tietoa nimitystoimikuntien toiminnasta ei ole ollut saatavilla.
Nimitysvaliokunnista on tullut yleinen tapa ehdottaa yrityksen hallituksen jäseniä. Ne ovat perinteisesti olleet yleisiä suurimmissa pörssiyhtiöissä, mutta ne ovat PwC:n mukaan yleistyneet nopeasti myös keskisuurissa yhtiöissä.
Mitä suurempi ja arvokkaampi yritys on, sitä yleisemmin hallituksen nimitykset valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Sen kautta suuret omistajat pääsevät siis vaikuttamaan suoraan hallitusjäsenten valintaprosessiin.
– Arvokkaimmissa yhtiöissä suurimmat sijoittajat ovat yleensä suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, jotka käyttävät aktiivisesti valtaansa hallitusten jäsenten valinnoissa. Nimitystoimikunta soveltuu tilanteeseen erittäin hyvin, PwC Suomen toimitusjohtaja Mikko Nieminen toteaa.
Hallituksiin nimitetään jäseniä myös sisäisellä prosessilla hallituksen puheenjohtajan johdolla. Hallitus voi myös perustaa sisäisen valiokunnan ehdottamaan valinnoista yhtiökokoukselle.
Lasikattoa rikottavaksi
Nimitystoimikunnissa on keskimäärin 3,7 jäsentä. Naisten osuus on erittäin pieni, sillä PwC:n mukaan vain 17 prosenttia jäsenistä on naisia. Määrä on vielä vähäisempi kuin hallitusten jäsenten määrä, joka on Keskuskauppakamarin kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan 29 prosenttia.
Suhteellisesti eniten naisia oli keskisuurten yhtiöiden nimitystoimikunnissa, keskimäärin 0,7 eli 19 prosenttia. Selvityksen perusteella omistajat olivat kunnostautuneet naisten nimittämisessä nimitystoimikuntaan etenkin Tokmannissa (kolme neljästä nimitetystä), SSAB:ssa (2/5), Altiassa (2/3) ja Aspossa (2/4).
Selvityksessä käytiin läpi myös ulkomaiset nimityksiä tekevät osakkeenomistajat. PwC:n mukaan yhtä lukuun ottamatta ne kaikki olivat ruotsalaisia ja edustivat Ruotsin valtiota, ruotsalaisia institutionaalisia sijoittajia ja pääomasijoittajia.
Ulkomaisten osakkeenomistajien nimeämät jäseniä oli keskimäärin 0,6 eli 16 prosenttia. Suurin määrä ulkomaisten omistajien nimeämiä nimitysvaliokunnan jäseniä oli suurissa yhtiöissä, 0,9 eli 24 prosenttia.
– Vaatimatonta osuutta nimitystoimikunnassa selittää ulkomaisten osakkeenomistajien pieni määrä. Toisaalta he ehkä eivät ole halunneet käyttää mandaattiaan nimitystoimikuntien jäsenten nimittämisessä, Nieminen sanoo.
Eniten ulkomaisten osakkeenomistajien nimeämiä jäseniä oli Nordeassa (kolme viidestä), Teliassa (4/4), SSAB:ssä (4/5) sekä Exelissä (3/4).
PwC:n nimitystoimikunta-selvityksen tiedot kerättiin julkisista lähteistä 2-4/2019. Nimitystoimikuntien kokoonpanot liittyivät pääosin kevään yhtiökokouksiin. Selvityksessä olivat mukana kaikki Suomessa listatut pörssiyhtiöt (131 yhtiötä).
Hallituksen puheenjohtajaa ei laskettu nimitystoimikunnan kokoonpanoon arvioitaessa toimikunnan jäsenten, naispuolisten jäsenten tai ulkomaisten jäsenten lukumäärää. Kotimaiset/ulkomaiset-tarkastelussa on tarkasteltu osakkeenomistajan kansallisuutta, ei osakkeenomistajan nimeämän henkilön kansallisuutta.
Lue koko katsaus PwC:n sivuilta
