Talouden tulkit -sarja palaa uusin kysymyksin. Tällä viikolla talouden ja sijoittamisen asiantuntijat kertovat, mitkä talouden ilmiöt heitä kiinnostavat juuri nyt.
Viisaan Rahan suosittu Talouden tulkit -juttusarja palaa tauolta. Kysymme kevään ajan joka viikko muutamalta talouden ja sijoittamisen asiantuntijalta talouden ajankohtaisista teemoista tai esimerkiksi sijoittamiseen liittyvistä valinnoista.
Ensimmäisellä viikolla kysyimme, mitkä talouden ilmiöt ovat juuri nyt erityisen kiinnostavia. Näin talouden tulkit vastasivat:
”Mielestäni pitkän aikavälin talouskasvun taustalla olevat tekijät, kuten työmarkkinan tarjonta, ovat nousseet nyt tärkeäksi puheenaiheeksi. Olemme taloudessa nähneet pitkästä aikaa niukkuutta, josta inflaatiokin on merkkinä, ja se on osin työmarkkinan rakenteista johtuvaa. Seuraan suurella mielenkiinnolla tätä keskustelua.”Marianne Palmu, ekonomisti, Inderes
”Lienen konsensusta pessimistisempi ja uskon, että hintataso pörssissä notkahtaa vielä ainakin kerran kahdestakin syystä. Ensinnäkin uskon, että korkojen nousun ja talouden hidastumisen negatiiviset vaikutukset reaalitalouteen tulevat olemaan suuremmat kuin mitä ehkä markkinat odottavat.
Toisaalta uskon tilanteen myös Ukrainassa vielä pahenevan. Vastapuolella on vielä pari valttikorttia pelattavana. Yritystasolla minun kiinnostaa erityisesti vetytalous ja se, pääseekö yksikään suomalainen yritys mukaan aallon harjalle.”Mika Vaihekoski, rahoituksen professori, Turun yliopisto
”Kansainvälisessä taloudessa on viime aikoina tapahtunut suuria muutoksia, ja muutosten voi myös odottaa jatkuvan tästä eteenpäin. Nollakorkoajan päättymisellä on merkitystä pääomamarkkinoiden käyttäytymiseen ja tietenkin myös talouteen. Pitkään jatkunut ilmaisen rahan aikakausi näkyi kuplintana ja ylilyönteinä sijoitusmarkkinoilla, ja vaikka räikeimmät ylilyönnit ovat ehkä jo purkautuneet esimerkiksi kryptomarkkinoilla, esimerkiksi kannattamattomien ja velkaisten niin kutsuttujen zombie-yritysten poistuminen markkinoilta voi kestää jonkin aikaa.
Koronan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä myös globalisaation ja geopolitiikan kehityskulut ainakin etsivät uusia raiteita, elleivät aivan ota takapakkia. Korona paljasti äärimmilleen vedettyjen tuotantoketjujen riskit, ja sen myötä odotetaan, että tuotantoketjuja mahdollisesti lyhennetään tai ainakin riskejä hajautetaan entistä enemmän. Myös poliittiset riskit voivat olla yrityksillä entistä suuremmassa roolissa. Lisäksi Euroopan energiaketjujen uudelleenrakentaminen sekä kiihtyvä paine rakentaa puhtaamman energian tuotantoa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa muuttavat talouden rakenteita ja yritysten painopisteitä.”Kaisa Kivipelto, senioristrategi, Danske Bank
”Inflaatio nousi viime vuonna neljän vuosikymmenen huippulukemiinsa. Se on aiheuttanut keskuspankeille tarpeen nostaa korkoja, mikä ei lähtökohtaisesti tiedä hyvää juuri millekään osa-alueelle taloudessa. Inflaation taso on saatava putoamaan merkittävästi ennen kuin uutta ja kestävää pitkäaikaista talouskasvua uskaltaa visioida.”Jukka Oksaharju, sijoituskirjailija ja osakestrategi, Nordnet
