Korkokäyrän jyrkentyminen on kääntänyt monet sijoittajat tällä viikolla kohti turvasatamia. Valtionlainojen tuottokorot ovat laskeneet jo tasoille, jotka hinnoittelevat talouden taantumaa.
Yhdysvaltain kolmen kuukauden valtionlainan tuottokoron ja kymmenen vuoden mittaisen lainan koron välinen erotus oli keskiviikkona suurimmillaan sitten maaliskuun 2007 – ja kolmen kuukauden lainan hyväksi. Se tarkoittaa, että sijoittajat katsovat lyhyen aikavälin talousnäkymät pitkää aikaväliä paremmiksi.
Tällainen korkokäyrän kääntyminen on koettu Yhdysvalloissa joka kerta viimeisten 50 vuoden aikana ennen taloustaantumaa. Viimeksi siis 12 vuotta sitten.
Yhdysvaltain valtion kymmenen vuoden lainan tuottokorko liikkui illalla 1,63 prosentissa, kun päivällä asunto- ja autolainojen keskeinen viitekorko kävi jo 1,595 eli alimmillaan kolmeen vuoteen. Kymmenen vuoden lainan korko päätti heinäkuussa yli 2,0 prosenttiin, mutta se on laskenut pelkästään kuun vaihteesta 35 korkopistettä eli runsaan prosenttiyksikön kolmanneksen. Tämä on huomattavan suuri ja nopea liike tavallisesti hyvin vakailla korkomarkkinoilla.
30 vuoden lainan korko liikuskeli samoin matalimmissa lukemissa kolmeen vuoteen eli 2,12 prosentissa, joissa lähestytään jo kaikkien aikojen pohjia.
Korkojen lasku heijastelee toisaalta talouden heikentyviä näkymiä, mutta myös markkinoiden odotuksia Fedin uusista koronlaskuista. Nyt keskuspankilta odotetaan jopa kolmea lisäleikkausta vielä kuluvalle vuodelle.
Jälkimarkkinoilla noteerattavien valtionlainojen tuottokorko ja velkakirjan hinta liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, joten korkojen lasku kertoo samalla hintojen noususta ja kysynnän kasvusta.
Kysyntää muuallakin
Kiivas kysyntä kohdistui myös muihin turvasatamiksi katsottuihin valtionlainoihin. Esimerkiksi Saksan ja Britannian lainoissa kirjattiin lähes kautta linjan uudet pohjat keskiviikkona.
Saksan kymmenen vuoden lainan korko vajosi ennätykselliseen -0,6 prosenttiin ja maan 30-vuotisen lainalle kirjattiin uusi ennätys -0,137 prosenttiin. Pisimmän juoksuajan laina on nyt ollut negatiivisella puolella viikon ajan. Kaksivuotisen lainan korko liikkui -0,849 prosentissa.
Myös Suomen valtion lainojen korot tukevasti miinuksen puolella.
Britannian kymmenen vuoden lainan korko oli sekin historian alimmassa arvossaan 0,432 prosentissa ja 30-vuotinen 1,081 prosentissa.
Negatiivinen korko yleistyy
Deutsche Bankin tuoreen arvion mukaan maailman valtioiden liikkeelle laskemien lainojen kannasta noin 15000 miljardia noteerataan nyt negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaisi, että jo neljäsosassa lainoista olisi negatiivinen korko ja se on uusi kaikkien aikojen ennätys.
Miinuskorkoisten velkakirjojen määrä on lähes kolminkertaistunut viime vuoden lokakuuhun verrattuna ja miltei tuplaantunut vuodenvaihteen 8000 miljardista. Määrän ennakoidaan kasvavan edelleen, kun maailman keskuspankit ovat käynnistelemässä jälleen uutta elvytyskierrosta hiipuvan talouskasvun ja kauppasotien kurmuttamien talouksiensa tueksi.
Keskiviikkona Intian, Uuden-Seelannin sekä Thaimaan keskuspankit yllättivät markkinat leikkaamalla ohjauskorkojaan.
Uudessa-Seelannissa korkoa leikattiin puolikkaalla prosenttiyksiköllä 1,0 prosenttiin. Markkinat olivat odottaneet neljännesprosenttiyksikön laskua.
Intiassa korkoa laskettiin 0,35 prosenttiyksikköä 5,4 prosenttiin. Lasku oli siellä keskuspankin neljäs tänä vuonna.
Euroopan keskuspankin ohjauskorko on jo pitkään ollut nollassa, kun Britannian keskuspankin korko on 0,75 prosenttia ja Federal Reserve laski omansa juuri 2,0-2,25 prosentin haarukkaan. Myös Japanissa korko on pysytellyt nollassa vuosia.
Parkkipaikka rahoille – vaikka sitten maksusta
Historiallisesti sijoittajat ovat lainanneet rahaa valtioille tiettyä, yleensä kohtalaisen vaatimatonta korkoa vastaan. Tätä on pidetty hyvin pienen riskin sijoituksena, sillä ani harvoinhan valtio ajautuu maksukyvyttömäksi.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut: miinuskorolla sijoittaja maksaa siitä ilosta, että saa lainata rahojaan valtiolle. Mikä järki tässä on?
Korkojen suosiota selittää pelko rahojen menettämisestä: siten sijoittajat ovat valmiita pieneen ”parkkimaksuun”, kunhan tietävät saavansa rahansa luotettavasti aikanaan takaisin. Samaa lähtöoletusta ei ole esimerkiksi osakkeissa.
Siksi negatiivisen koron maksaminen on siedettävä kustannus etenkin, kun inflaatio on hidasta eikä sen ennakoida lähivuosina kiihtyvän merkittävästi.
Toisaalta joukkolainoilla on aina markkinoilla tietty peruskysyntä. Suuret, institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, joutuvat aina sijoittamaan osan varoistaan lainoihin varmistaakseen likviditeettiään.
Turvasatamat kelpaavat
Sijoittajat ovat kuluvalla viikolla kääntäneet omistuksiaan pois osakkeiden kaltaisista riskisemmistä sijoituksista ja tankanneet turvallisemmiksi koettuja kohteita.
Valtionlainojen lisäksi etenkin kullan sekä vakaampien valuuttojen, kuten Sveitsin frangin tai Japanin jenin, kysyntä on harpannut luokkaa korkeammalle tällä viikolla.
– Korot ovat olleet reippaassa laskussa ja kullan hinta nousee, kun sijoittajia huolettaa, miten kauppasota vaikuttaa jo valmiiksi heikoissa kantimissa olevaan talouteen. Nyt kannattaa pitää silmät auki ja olla varovainen, Spartan Capital Securitiesin pääekonomisti Peter Cardillo kommentoi.
Kullan hinta oli noussut keskiviikkona yli 1500 dollariin unssilta, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013. Keltaisen arvometallin kuluvan vuoden tuotto ylittää jopa Standard & Poor’s 500:n. Keskiviikkoiltana kauppaa käytiin 1517,70 dollarin unssihinnalla eli kaksi prosenttia tiistain päätöstasoa kalliimmalla.
