Kiinan ja Yhdysvaltain keskinäisen kauppasodan leimahtaminen uuteen liekkiin lupaa huonoa Suomen taloudelle, ennakoi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Vuoren mukaan kauppasodan kiihtyminen on surkea uutinen Suomen taloudelle.
– Emme jää valitettavasti immuuneiksi tämän sodan vaikutuksista. Kiinan ja Yhdysvaltain taloudella on kaikista Euroopan maista erityisesti Suomelle uskottua tärkeämpi merkitys. Toki tulehtuneet suurvaltasuhteet voivat avata Suomen viennille uusia markkinoita, mutta kokonaisvaikutus jäänee kielteiseksi, myös Kansainvälisen keskuskauppakamarin maajohtajana toimiva Vuori pelkää.
Yhdysvallat uhkasi torstaina asettaa tuontitullit käytännössä lopuille kiinalaistuotteille. Uusi maksu koskisi noin 300 miljardin dollarin arvoista tuontia Kiinasta ja tuotteille asetettaisiin kymmenen prosentin tuontitulli syyskuun alusta lähtien.
Kiina ilmoitti suoralta kädeltä, että mikäli Yhdysvallat asettaa jälleen uusia maahantuontimaksuja sen tuotteille, se räpsäyttää vastaavat tullimaksut amerikkalaistuotteille.
Ilmoitus oli kylmä suihku markkinoille ja yritysmaailmalle, sillä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasopimusneuvotteluja oli vasta muutama päivä aiemmin jatkettu. Neuvottelut katkesivat yllättäen toukokuussa, kun Yhdysvallat syytti Kiinaa jo sovituista asioista perääntymisestä. Tuolloin osakemarkkinat kääntyivät rajuun laskuun ja samaa on nähty globaalimarkkinoilla myös torstaina ja perjantaina.
Välituotteiden valmistaja
ETLA:n vuonna 2016 tekemä selvitys ”Suomi globaaleissa arvoketjuissa” osoitti, että Yhdysvallat ja Kiina ovat yksittäisistä maista Suomelle tärkeimmät kauppakumppanit, kun katsotaan kansainvälisen talouden arvoketjuja ja Suomen osuutta niiden lisäarvon syntymisessä.
– Siksi tämä kauppasota voi vaikuttaa kielteisesti Suomen kokonaisvientiin ja talouskasvuumme. Vahvan talouskasvun taittuminen Euroopassa sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyvä kauppasota eivät ole nyt sitä, mitä Suomen piristynyt talous ja virkistynyt vienti nyt kaipaavat syksyn lähestyessä, Vuori huomauttaa.
Suomen päärooli maailmantaloudessa on ETLA:n selvityksen mukaan pääasiallisesti välituotteiden eikä lopputuotteiden valmistaminen. Peräti 76 prosenttia Suomen viennistä on näitä tuotteita, kun Ruotsissa vastaava osuus on 68 prosenttia, Tanskassa 63 prosenttia ja EU-maiden keskiarvona on 67 prosenttia.
– Välituotteiden korkea osuus Suomen viennistä osoittaa yritysten olevan hyvin kytkeytyneitä osaksi kansainvälisen talouden tuotanto- ja hankintaketjua. Samalla se tekee Suomen taloudesta entistä herkemmän globaalin talouden muutoksille. Tämä on syytä pitää mielessä Suomen tulevia kilpailukykyratkaisuja tehtäessä. Maailmantalouden yskiessä Suomi kohtaa usein nopeasti haittavaikutukset.
Bisnekset kärsivät ja amerikkalaisilta loppuu kärsivällisyys
Tullin tilastojen mukaan Suomen suora vienti Yhdysvaltoihin kasvoi vielä viime vuonna kuusi prosenttia ja suora vienti Kiinaan neljä prosenttia, mutta Vuoren mielestä tämä ei kerro koko totuutta. Hän korostaa, että kauppasodan vaikutukset voivat näkyä epäsuorasti muiden maiden kaupankäynnin kautta, eikä kuvaa Suomen tulevasta talouskehityksestä voi enää rakentaa pelkästään suoran tavaraviennin lukujen varaan.
Tuoreimpien kansainvälisten tullitilastojen mukaan kauppasota on leikannut Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin kahdeksan prosenttia, mutta Yhdysvaltain vienti Kiinaan on pudonnut lähes 30 prosenttia.
Ei siis ihme, että Yhdysvaltain elinkeinoelämältä alkaa kärsivällisyys loppua. Tavallisesti myötämielisesti Valkoiseen taloon suhtautuva Yhdysvaltain kauppakamarikin on kritisoinut voimakkaasti presidentti Trumpin uusia tulleja Kiinaa kohtaan. Kauppakamari pelkää pitkittyvän kauppasodan vahingoittavan maan taloutta ja vaikeuttavan esimerkiksi amerikkalaisten teknologiayritysten kansainvälistä toimintaan laajasti.
Myös Yhdysvaltain vähittäiskaupan järjestö NRF antoi palaa.
– Uusi tullimaksujen nosto olisi huono strategia, sillä se iskee amerikkalaiseen kuluttajaan. Tällainen uhittelu ei auta piristämään valmiiksi hidastuvaa talouskasvua, poista epävarmuutta tai vahvista yritysten investointihaluja, järjestön varapääsihteeri David French ryöpytti.
Toinen vaikutusvaltainen kaupanalan järjestö RILA arvioi tullikorotusten nostavan päivittäistavaroiden, kuten vaatteiden, lelujen, kotitaloustarvikkeiden sekä elektroniikan, hintoja.
Ei pelkkiä uhkia
Suomalaisille kiristynyt tilanne voi kuitenkin luoda uusia tilaisuuksia.
– Jo politisoitunut keskustelu 5G-teknologiasta eri maissa on esimerkki, kuinka markkinoita voi siirtyä kiinalaiselta Huaweilta esimerkiksi Nokialle. Vastaavasti myös muilla toimialoilla pienen ja neutraalin Suomen teknologialle ja osaamiselle voi löytyä uutta kysyntää Kiinassa amerikkalaisten tuotteiden korvaajana – tai päinvastoin Amerikassa kiinalaisten korvaajana, Keskuskauppakamarin Timo Vuori arvioi.
Hänen mukaansa tämä on kuitenkin isossa kuvassa laiha lohtu.
– Kärjistyvän kauppasodan haittavaikutukset maailmantaloudelle ovat kuitenkin sen verran huolestuttavat, ettei näistä yksittäisistä uusista markkinamahdollisuuksista kannata paljoa tuuletella. Loppuvuonna maailmantaloutta tuntuu nyt leimaavan syventyvä kauppapoliittinen epävarmuus, mikä on myrkkyä myös Suomen viennille ja taloudelle.
Vientiä kuitenkin tukee se, että EU on kauppapolitiikallaan avannut uusia markkinoita suomalaisyrityksillekin Kanadassa, Japanissa, Vietnamissa, Singaporessa ja Latinalaisessa Amerikassa.
– Nyt olisi syytä tarttua näihin uusin mahdollisuuksiin hanakasti, Vuori kannustaa.
