Metsä kulkee biotalouden megatrendin aallonharjalla, ja kiinnostus siihen sijoituskohteena on lisääntynyt. Metsään pääsee kiinni hankkimalla esimerkiksi metsäyhtiön osakkeita tai yhteismetsän osuuksia.
Miten päästä sijoittajana kiinni biotalouden megatrendistä hyötyvään metsään? Helpoimman ja monille luultavasti tutuimman tavan tarjoavat metsäyhtiöiden eli UPM:n, Stora Enson tai Metsä Boardin osakkeet.
Osakkeiden syklisyys on selvästi vähentynyt, kun metsäyhtiöt ovat profiloituneet paperiyhtiöistä enemmän biotalousyhtiöiksi.
– Papeririippuvuus on vähentynyt. Metsäyhtiöt sopivat kyllä pitkäjänteiselle sijoittajalle, ja eri metsäyhtiöistä saa erilaisia draivereita ja sitä myötä hajautusta, Sijoittaja.fin perustaja Hannu Huuskonen sanoo.
Huuskonen suosittelee metsäsijoittajaa etsimään hajautusta sillä, että on sekä ostajan että myyjän puolella pöytää. Kannattaa siis olla mukana sekä metsäyhtiöissä että metsärahastossa tai joko metsätilan tai yhteismetsäosuuksien omistajana.
– Metsäyhtiöt hyötyvät halvasta raaka-aineesta, myyjät taas kalliista, Huuskonen sanoo.
Varsinaisten metsäyhtiöiden lisäksi sijoittaja voi harkita esimerkiksi metsäkoneyhtiö Ponssea salkkuun.
Vaihtoehtona yhteismetsä
Yhteismetsä on suosiotaan lisäävä, osuudenomistajalle hyvin vaivatontapa omistaa metsää. Hallinto on hieman samantapainen kuin asunto-osakeyhtiöissä. Osakkaat omistavat osuuksia ja saavat vuosittain tuottoa ylijäämän muodossa. Yhteismetsien omistuksessa oli 675 000 hehtaaria metsää tammikuussa 2019.
– Yhteismetsä on äärimmäisen hyvä suomalainen innovaatio, Huuskonen sanoo.
Useimmiten yhteismetsä syntyy perustamalla uusi yhteismetsä vanhasta metsätilasta tai liittämällä olemassa oleva tila johonkin yhteismetsään. Joskus käydään kauppaa myös yhteismetsän osuuksilla.
– Yhteismetsän osuuksissa on aineksia kehittyä kiinnostavaksi sijoituskohteeksi. Muutamia eriä UPM Yhteismetsän osuuksia on myyty markkinoilla, kertoo UPM:n lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.
Osa yhteismetsistä on omistuksessa perheen tai suvun kesken, osan omistaa joukko toisilleen vieraita ihmisiä. Myös kunnat ja yritykset, kuten UPM, toimivat yhteismetsien parissa.
– UPM Yhteismetsien käytännön toiminnan pyörittäminen on erittäin tehokasta, vaikka yhteismetsien toiminta-alueet ovat laajoja.
Metsäasiantuntijat ja yrittäjät ovat aina lähellä. Yhteismetsien ja UPM:n välillä on kumppanuussopimukset, minkä tarkoituksena on huolehtia metsien ammattitaitoisesta hoidosta, Kalvila kertoo.
Suomen Metsäkeskuksen johtava metsätilarakenteen asiantuntija Antti Pajulasuosittelee yhteismetsän kooksi vähintään sataa hehtaaria Etelä-Suomessa. Yhteismetsän tulee pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhteismetsä maksaa veroa, mutta osakkaiden ei tarvitse maksaa veroa saamastaan ylijäämästä.
Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 4/2019. Lue lisää metsään sijoittamisesta 17. kesäkuuta ilmestyneestä Viisas Raha 4/2021 -lehdestä.
