Teknologiateollisuuden talousnäkymätkatsauksen 3/2019 mukaan alan yritysten tilauskanta on edelleen vahva ja tilausten arvo hyvällä tasolla. Raportin mukaantalouden epävarmuus heijastuu kuitenkin yrityksiin niin, että uusia tilauksia on saatu hieman vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä ja tarjouspyyntöjen määrä on supistunut.
Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu kertoo, että tilauskannan arvo Suomessa oli kesäkuun lopussa saman verran kuin edellisellä kvartaalilla ja 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.
– Maailmantalouden ja euroalueen kasvuennusteita on leikattu useaan otteeseen, ja myös Suomen viennille tärkeän Saksan ennusteita madallettiin jälleen heinäkuussa. Suomalaisilta teknologiayrityksiltä on erinomainen suoritus, että ne ovat pystyneet säilyttämään tähän saakka asemansa ja yltäneet edelleen jopa pieneen kasvuun. Nyt yritysten odotuksissa on kuitenkin kasvavaa varovaisuutta, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Alan yritykset saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla, mutta kuitenkin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tarjouspyyntöjen määrä on supistunut jonkin verran kesän aikana.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella Teknologiateollisuus arvioi, että alan yritysten liikevaihto Suomessa olisisyksyllä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.Viime vuonna alan liikevaihto Suomessa oli noin 79 miljardia euroa.
Teknologiateollisuuden palveluksessa oli kesäkuun lopussa 319 000 henkilöä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstömäärä kasvoi hieman kevään ja alkukesän aikana. Kesällä palkkalistoilla on lisäksi noin 17 000 kesätyöntekijää.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että taloudessa ollaan käännekohdassa. Jos kauppapolitiikan jännitteet ja maailmantalouden poliittiset riskit eivät helpota, talouden kuva voi muuttua Suomessakin pahimmassa tapauksessa hyvinkin nopeasti.
– Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tällaisessa suhdanteessa erittäin haastava. Tarvitaan kasvua vauhdittavia toimia, työllisyyttä edistäviä rakenteellisia uudistuksia ja viisautta työmarkkinoilla, Hirvola toteaa.
– Työmarkkinapöydissä päätetään pitkälti siitä, mihin suuntaan työllisyyskäyrä lähitulevaisuudessa kehittyy. Vastuulliset työmarkkinaratkaisut ja työrauha ovat edellytys ja myös nopeavaikutteisin tapa edistää hyvää työllisyyskehitystä, painottaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.
Helteen mukaan maailmantalouden hidastuminen tarkoittaa, että yritysten kilpailu kovenee entisestään. Jotta yritykset voivat palkata lisää henkilöstöä, niiden on kyettävä kasvattamaan markkinaosuuksiaan kasvun hiipumisesta huolimatta. Tässä tarvitaan vahvistuvaa kilpailukykyä. Myös paikallinen sopiminen on tärkeää, sillä heikkenevä suhdanne on omiaan vain lisäämään yritysten välisiä eroja.
– Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut selvästi viime vuosina, mikä on tukenut hyvää työllisyyskehitystä. Tätä saavutusta ei pidä murentaa. Kuten Suomen Pankki on todennut, kilpailukykyä on syytä parantaa edelleen, jos haluamme nostaa työllisyysastetta, Helle tähdentää.
