Maailmantalouden epävarmuus laimentaa vientiodotuksia, mutta Suomen teknologiateollisuus sinnittelee yhä kasvussa. Teknologiateollisuuden tilauskanta vahvistui alkuvuonna ja uusien tilausten arvo pysyi hyvällä tasolla. Myös henkilöstöä lisättiin.
Teknologiateollisuus ry:n tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta selviää, että tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin vuodenvaihteessa ja 14 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten maaliskuussa. Tilauskannasta poikkeuksellisen suuri osa koostuu laivatilauksista.
Myös uusien tilausten arvo pysyi hyvällä tasolla. Tiedustelussa mukana olevat yritykset saivat uusia tilauksia Suomessa tammi–maaliskuussa euromääräisesti saman verran kuin edellisellä kvartaalilla, mutta 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tarjouspyyntöjenkin määrä kääntyi kevättä kohden kasvuun viime vuoden lopulla tapahtuneen notkahduksen jälkeen.
– Teknologiateollisuuden suhdannetilanne on pysynyt yllättävän vahvana Suomessa maailmantalouden monista epävarmuuksista huolimatta. Hidastuvan kasvun vuoksi on kuitenkin pelättävissä, että yritysten markkinatilanne voi vaikeutua jatkossa. Yritysten kilpailukyky on keskeisessä asemassa, kun markkinaosuuksia jaetaan uudelleen, tähdentää Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella voidaan arvioida, että teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on keväällä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä oli maaliskuun lopussa 318 500 eli runsaat kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.
Uusi hallitus: katse työllisyyteen ja kasvun vahvistamiseen
Vaikka suomalaiset teknologiayritykset ovatkin pärjänneet vaikeutuvassa markkinassa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvolan mukaan työllisyystavoitteiden näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että tuleva hallitus tekee kaikkensa hidastuvan kasvun vauhdittamiseksi. Ilman kasvua työllisyyskään ei parane vaan päinvastoin.
– Kotikonstein on tehtävä se, mikä voidaan. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että tulevalla hallituskaudella maailmantaloudesta ei saada samanlaista vetoapua kuin viime vuosina. On siis huolehdittava määrätietoisesti muun muassa kansainvälisesti kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä, osaajista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, joka varmistaa pysymisen kehityksen kelkassa, Hirvola tähdentää.
Kasvuun ja työllisyyteen vaikuttaa ratkaisevasti myös syksyn työmarkkinakierros, työmarkkinajohtaja Minna Helle muistuttaa.
– Vastuulliset, vientivetoisesti neuvotellut palkkaratkaisut ovat avainasemassa. On pidettävä järki päässä, sillä maailmantalouden riskit ovat suuret. Talouskasvun hidastuessa kilpailu kovenee entisestään maailmanmarkkinoilla ja yritysten kilpailukyky joutuu testiin. Suomen kilpailukyvyssä on edelleen petrattavaa, vaikka viime vuosina kehitys on ollutkin oikeansuuntaista, Helle sanoo.
