Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen kauppataseen alijäämä pieneni vuonna 2019 selvästi edellisestä vuodesta.
Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2019. Vienti oli arvoltaan hieman yli 64,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo sen sijaan laski yhden prosentin. Tavaratuonti oli arvoltaan 65,6 miljardia euroa. Vuonna 2018 sekä vienti että tuonti kasvoivat seitsemän prosenttia ja vuonna 2017 vienti nousi 15 ja tuonti 14 prosenttia.
Kauppataseen alijäämä pieneni selvästi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 710 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2019. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa väheni 1,2 miljardiin euroon. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertyi 455 miljoonaa euroa vuonna 2019.
EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä laski aavistuksen vuonna 2019 edeltävän vuoden 59,5 prosentista 59,3 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus nousi hieman edeltävän vuoden 59,7 prosentista 60,5 prosenttiin.
Kone- ja kulkuneuvoteollisuudella suurin osuus tavaraviennistä
Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus koko tavaraviennistä oli vuoden 2019 tammi-marraskuun tiedoilla laskettuna 22,3 prosenttia. Osuus nousi edellisvuodesta prosenttiyksikön ja tavararyhmä oli yhä suurin viennin toimiala CPA-luokituksella laskettuna. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko tavaraviennistä laski edellisvuoden 20,6 prosentista 19,3 prosenttiin. Kemianteollisuuden osuus pieneni aavistuksen 19,2 prosenttiin.Metalliteollisuuden osuus oli 15,8 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden 11,5 prosenttia.
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin kasvu kokonaisuudessaan nousi kolmeen prosenttiin vuoden 2019 tammi-marraskuussa. Koko viime vuoden aikana kasvua kertyi kaksi prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti ei kasvanut lainkaan edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Sähkökoneiden ja –laitteiden vienti nousi viisi prosenttia ja mobiiliteknologian verkkolaitteiden vienti kasvoi seitsemän prosenttia.
Kuljetusvälineiden vienti oli tammi-marraskuussa kuuden prosentin kasvussa.Moottoriajoneuvojen vienti suureni viisi prosenttia ja muiden kuljetusvälineiden vienti 12 prosenttia. Tullin ennakkotietojen mukaan joulukuulle osunut Meyer Turun 931 miljoonan euron arvoinenalustoimitus nostaa kuljetusvälineiden koko vuoden 2019 vientiä reippaasti.
Metsäteollisuussektorin viennin arvo kokonaisuudessaan heikkeni viisi prosenttia vuoden 2019 tammi-marraskuussa.Vuonna 2018metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi kymmeneksen. Paperimassan viennin arvo laski seitsemän prosenttia. Lasku aiheutui vientihintojen alenemisesta, vientimäärät olivat yli kymmeneksen kasvussa. Sekä sahatavaran että puutuotteiden vienti laski viisi prosenttia ja paperin sekä pahvin viennin arvo pieneni neljä prosenttia.
Vuoden 2019 tammi-marraskuussa öljytuotteiden viennin arvo oli kahden prosentin kasvussa. Vuonna 2018 öljytuotteiden viennin arvo nousi 12 prosenttia. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti kääntyi kahden prosentin laskuun. Peruskemikaalien vienti väheni viisi prosenttia ja muovien vienti neljä prosenttia sekä lääkkeiden vienti 11 prosenttia.
Myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu kokonaisuudessaan hidastui vuonna 2019 tammi-marraskuussa. Kasvua kertyi kaksi prosenttia, kun viennin muutosprosentti vuonna 2018 oli 12 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti suureni yhdeksän prosenttia, muiden metallien vienti laski kymmenen prosenttia. Metallituotteiden vienti lisääntyi kaksi prosenttia.
Kojeiden ja mittarien vienti kasvoi tammi-marraskuussa 11 prosenttia ja elintarvikkeiden vienti 15 prosenttia viime vuoden tammi-marraskuussa. Malmien ja metalliromun vienti laski kolme prosenttia.
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kokonaisuudessaan kolme prosenttia vuoden 2019 tammi-marraskuussa. Teollisuuden koneita ja laitteita tuotiin seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Sähköteknisiä laitteita tuotiin sen sijaan viisi prosenttia vähemmän. Kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia.
Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo väheni neljä prosenttia ja kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti laski kaksi prosenttia. Elintarvikkeiden tuonti nousi prosentin. Metallien ja metallituotteiden tuonti väheni 18 prosenttia.
Vienti Saksaan säilyi viime vuoden tasolla
Vuoden 2019 tammi-marraskuussa Saksanosuus koko tavaraviennistä oli yhtä suuri kuin viime vuonna, eli 15,1 prosenttia. Ruotsi oli jälleen toiseksi suurin vientimaamme 10,4 prosentin osuudella ja myös toiseksi suurin kauppakumppanimme. Yhdysvaltojen osuus nousi 7,5 prosenttiin, Alankomaiden osuus oli 6,2 prosenttia ja Venäjän 5,7 prosenttia. Kiinan osuus laski aavistuksen 5,4 prosenttiin ja Iso-Britannian 4,3 prosenttiin.
Tavaravienti Saksaan säilyi edellisvuoden tasolla viime vuoden tammi-marraskuussa, ja vienti Ruotsiin kasvoi yhden prosentin. Vienti Yhdysvaltoihinnousi 13 prosenttia samaan aikaan, mutta vienti Alankomaihin väheni kahdeksan prosenttia. Vienti Venäjälle nousi 11 prosenttia. Vienti Kiinaan pieneni kolme jaIsoon-Britanniaan neljä prosenttia.
Tuonti Saksasta kääntyi laskuun viime vuoden tammi-marraskuussa, yhden prosentin, mutta tuonti Ruotsista sen sijaan kasvoi saman verran. Tuonti Venäjältä väheni viisi prosenttia ja tuonti Alankomaista seitsemän prosenttia. Tuonti Kiinasta kasvoi viisi prosenttia ja tuonti Yhdysvalloista kuusi prosenttia. Tuonti Ranskasta nousi 16 prosenttia, mutta laski Isosta-Britanniasta neljä prosenttia. Tulli julkaisee koko vuoden 2019 ulkomaankaupan maakohtaiset tiedot 28.2.2020.
Suomi jäi jälkeenEU-maiden keskiarvosta tammi-marraskuussa
EU-maiden (EU28) yhteenlaskettu tavaravienti kasvoi vuoden 2019 tammi-marraskuussa kaksi prosenttia. Suomen tavaravienti nousi vastaavana ajanjaksona yhden prosentin. Noin kolmasosalla EU-maista vienti kasvoi vain prosentin tai ei lainkaan. Suomen viennin kasvu vuoden 2019 tammi-marraskuussa sijoittui EU-maiden vertailussa alimpaan kolmannekseen ja se oli EU-maiden kokonaisviennin keskiarvoa heikompi. Vain kolme EU-maata ylsi yli kuuden prosentin viennin kasvuun. Vuotta aiemmin Suomen viennin kehitys oli yhdeksänneksi korkein ja vuonna 2017 se oli toiseksi korkein kaikista EU-maista vastaava ajanjaksona.
