Taantuma vältetään, jos kotitalouksien kantokyky kestää maailmantalouden virkoamiseen asti, ennakoi Danske Bank. Suomessa kuluvan vuoden kasvu on osoittautunut odotuksia vahvemmaksi ja myös lähivuosien ennusteet nousivat.
Suomen talouden kasvu on tänä vuonna jatkunut Danske Bankin mukaan odotettua vahvempana. Pankki nosti ennusteensa päättyvän vuoden talouskasvusta 1,5 prosenttiin aiemmasta 1,2 prosentista. Myös ensi vuoden odotus koheni nyt 1,0 prosenttiin aiemmasta 0,8 prosentista.
Danske odottaa maailmantalouden elpyvän vuonna 2021, ja Suomen kasvun vauhdittuvan sen imussa 1,4 prosenttiin viennin ja investointien tukemana. Kotitalouksia puolestaan suosivat matalana pysyvät korot ja paraneva ostovoima.
“Suomen talouskasvu on yllättänyt positiivisesti syksyllä, eikä ennakoitu hidastuminen ole toteutunut. Kotitaloudet saavat tukea palkankorotuksista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta. Yksityinen kulutus kiihtyi syksyllä, ja palkansaajien ostovoima jatkaa ennustejaksolla loivassa nousussa. Asuntovelalliselle lähivuodet näyttävät korkojen osalta rauhoittavilta”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arvioi lähivuosia.
Vaikka suhdannekuva näyttää aiempaa paremmalta, Danske näkee kuitenkin edelleen tummia pilviä: syksyn luottamuskyselyt kertovat heikentyneistä odotuksista sekä suomalaisten yritysten että kotitalouksien osalta. Työttömyysasteessa on nähty jopa lievää nousua. Työllisyysaste on sen sijaan syksyllä hiipinyt vielä ylöspäin, tosin selvästi aiempaa loivemmalla kulmakertoimella.
“Työmarkkinasyksy on ollut pelätyn riitaisa, ja lakot varjostavat talouskehitystä. Samaan aikaan työllisyyden kasvu on hyytynyt avoimien työpaikkojen ennätyksellisestä määrästä huolimatta. Taantumalta voidaan silti välttyä, jos kotitalouksien kantokyky riittää siihen saakka, kunnes kansainvälisen talouden tilanne lähtee asteittain paranemaan.”
Maailmantalous vakautumassa
Maailmantalouden kasvu hidastui tänä vuonna, mutta hyvä puoli jarrutuksessa oli, että suhdanteet heikentyivät rauhalliseen tahtiin ilman akuutteja kriisejä suurissa talouksissa.
“Vuosi 2020 käynnistyy varovaisissa merkeissä. Orastavat merkit kertovat suhdannetilanteen vakautumisesta, mutta kunnon eväät uuteen nousukauteen puuttuvat ja kauppasota pitää investointipäätösten tekijät odottavalla kannalla. Kansainvälinen kauppa ja investoinnit voivat piristyä vuonna 2021, jos kauppasota laantuu”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennakoi.
Luottamuskyselyjen ja korkokäyrän kaltaiset talouden tilaa ennakoivat mittarit kertovat näkymien viileydestä. Toisaalta loppusyksyn taloustilastot kuvaavat odotusten vakautumisesta eli luisu ei näytä jyrkkenevän.
“Toimialoittain globaali suhdanne on viilentynyt erityisesti teollisuudessa, mutta palvelualoilla tilanne on parempi ja kasvu voi jatkua, sillä työttömyyden aleneminen ja palkankorotukset tukevat yksityistä kulutusta useissa maissa.”
Keskuspankit eivät pysty yksin palauttamaan talouskasvua ja etenkin euroalueella rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä – ovathan ohjauskorot jo ennätysalhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma jälleen käynnistetty.
“Euroopan keskuspankin väistynyt pääjohtaja Mario Draghi heittikin syksyllä elvytyspallon euromaille. Kaikilla valtioilla ei ole tähän kuitenkaan mahdollisuutta tai halua. Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat monissa EU-maissa likimain täyskäytössä, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa”, Kuoppamäki huomauttaa.
