Suomen Pankki ennustaa talouden supistuvan tänä vuonnanoin seitsemän prosenttia eikä nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä.
Suomen Pankki julkaisi tänään ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia.
Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
– Suomen talouden näkymiä synkentävät sekä kansainvälisen taloustilanteen heikkous että kotimaassa käyttöön otetut rajoitustoimet. Myös suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamuksen heikentyminen varjostaa kasvua”, ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoitänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.
Suomen Pankki korostaa, että ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
– Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi.
– Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen, ennustepäällikkö Obstbaum painotti.
Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi tänä vuonna. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Kun koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla.
Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Samalla julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75 prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Lisää aiheesta:
Olli Rehn: ”Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan”
Suomen Pankki: talous supistuu rajusti ja elpyy hitaasti
Etlan uusi ennuste: Suomen talous sukeltaa kahdeksan prosenttia
