LähiTapiola on perustanut ensimmäisenä finanssialan toimijana Yhteismetsän. Uusi palvelu soveltuu erityisesti niille metsänomistajille, jotka haluavat omistaa metsää, mutta eivät ole kiinnostuneita sen hoitamisesta tai eivät osaa sitä. Heitä on yksityismetsänomistajista yli kolmasosa ja määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa.
LähiTapiolan arvion mukaan Suomen yksityisistä metsistä vähintään kaksi miljoonaa hehtaaria tuottaa heikosti (vain noin 2–2,5 prosenttia), koska metsissä ei tehdä riittäviä ja tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Yksityisistä metsänomistajista vähintään 200 000 asuu kaukana omasta metsätilastaan.
– Haluamme tarjota metsänomistajille palvelua, jonka avulla he voivat saada metsänsä tuottamaan. Se tapahtuu vain oikea-aikaisesti ja ammattimaisesti hoidetussa metsässä, mikä jää tällä hetkellä liian monelta tekemättä, kertoo LähiTapiolan maa- ja metsätalousliiketoiminnan johtaja Petri Pitkänen.
Yhteismetsällä verohyötyjä
Yhteismetsä maksaa siihen liittyvän metsäkiinteistön liittymiskulut. Liittymisen jälkeen osakkaan omat vastuut ja velvollisuudet metsänhoidosta päättyvät. Sen sijaan yhteismetsän osakas saa vuosittaista tuottoa suhteessa yhteismetsän omistusosuuteensa. Osakkaalle yhteismetsän maksama ylijäämä (tuotto) tilikaudelta on verovapaata.
– Tarjoamme kustannusrakenteeltaan yhden tehokkaimmista ja äärimmäisen helpoista metsäsijoittamisen muodoista. Yhteismetsän vuosittainen kokonaistuotto on pitkällä aikavälillä vähintään sama (4 prosenttia), kuin aktiivinen metsänomistaja saisi keskimääräistä isommalle metsätilalleen tuottoa, LähiTapiolan maa- ja metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo.
Yhteismetsälaki velvoittaa, että yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Kestävä metsänhoito sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden.
– LähiTapiola Yhteismetsän osakaskunta päättää näiden osa-alueiden painottamisesta. Metsänhoidon kumppanimme Aari tuo yhteismetsään asiantuntemuksensa. Yhteismetsän hoitokunta varmistaa, että osakkaiden tekemät päätökset toteutuvat käytännössä ja ovat kestävällä pohjalla., Makkonen kertoo.
Faktaa suomalaisesta metsänomistajuudesta: turvaa ja tuloja korostavien osuus noussut
Yksityismetsät kattavat yli 60 prosenttia Suomen metsämaasta.
Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Silti suuret ikäluokat omistavat enää 17 prosenttia metsäalasta.
Ikäjakaumaa ja eläkeläisten osuuden kehitystä tarkasteltaessa voidaan kuitenkin päätellä, että metsänomistajien ikääntymiskehitys on taittumassa lähitulevaisuudessa.
Metsänomistajista 37 prosenttia asui eri kunnassa kuin omistamansa metsätila. Heistä neljä viidestä asui kaupunkimaisessa ympäristössä.
Etämetsänomistajilla keskimääräinen etäisyys tilalleen oli 205 kilometriä. Tilan sijaintikunnan ulkopuolella asuvissa oli keskimääräistä enemmän naisia ja epätietoisiin sekä virkistyskäyttäjiin kuuluvia.
Palkansaajien osuus metsänomistajista on kasvanut, vaikka kaupungistumiskehitys on ollut odotettua hitaampaa. Vain runsas kolmasosa omistajista asuu vakinaisesti tilallaan.
Metsänomistajat ovat entistä koulutetumpia. Koulutustason nousu on ollut erityisen nopeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Metsänomistajakotitalouksien tulotaso on tällä hetkellä korkeampi kuin kotitalouksilla keskimäärin.
Metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet yllättävään suuntaan 2000-luvulla: aineettomat tavoitteet eivät näyttäisi vahvistuneen. Sekä monitavoitteisten että virkistyskäyttäjien osuudet metsänomistajista ovat vähentyneet ja turvaa ja tuloja korostavien osuus noussut selvästi.
Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020, Luonnonvarakeskus Luke https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837
