Kotimaisten tuotteiden suosio on korkeimmillaan Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tiedot käyvät ilmi K-ryhmän ruoka- ja rautakauppojen myyntidatasta. Vuoden 2020 aikana kotimaisten tuotteidenmyynti on Keskon mukaan ollut selvästi markkinakehitystä korkeammalla tasolla.
Hyvää Suomesta -merkin myynnin kasvu oli viime vuonna 18 prosenttia, Sirkkalehtimerkin 16, ja Avainlippumerkin peräti 30 prosenttia.
– Alkuperämerkittyjen tuotteiden suosio on suurinta Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa alkuperämerkittyjen tuotteiden osuus ostoskorissa on pienin. Etelä-Suomessa valikoimat ovat laajimmat, asiakkaiden tarpeet yhä yksilöllisempiä ja vaikutusta on myös vaihtelunhalulla. Toisaalta Uudellamaalla alkuperämerkittyjen tuotteiden myynti kehittyi kuitenkin muihin alueisiin verrattuna keskimääräistä paremmin, kertoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi.
Suomessa kotimaisuus yhdistetään yleisesti vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tiedostavat kuluttajat haluavat tietää, mistä tuote tulee, onko se turvallinen ja luotettava ja he myös haluavat tukea sitä, että suomalainen työ menestyy ja työpaikat säilyvät. Kotimaisuus on Suomessa jo globaalissakin mittakaavassa huipputasoa oleva ilmiö, eikä suosiolle näy loppua.
– Korona-aika on muuttanut suomalaisten kulutustottumuksia ja se näkyy kotimaisen työn, valmistuksen, ruoan ja palveluiden suosimisena. Globaalissa vertailussa muualla maailmassa noin 65 prosenttia kuluttajista haluaa yleisesti suosia ostoksissaan oman maansa tuotteita ja palveluita. Meillä vastaava luku on 90 prosenttia. Jätämme taaksemme jopa patriootteina pidetyt yhdysvaltalaiset. USA:ssa jossa paikallisuutta haluaa tukea 79 prosenttia, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo.
Suomalaisen suosimisella on Lausalan mukaan laaja yhteiskunnallinen merkitys.
– Jos kuluttaja ostaa 10 eurolla kuukaudessa enemmän suomalaista, se tarkoittaa 900 miljoonan euron kysynnän lisäystä kotimaisille yrityksille ja sitä kautta 10 000 uutta työpaikkaa sekä 300 miljoonaa enemmän verotuloja yhteiskunnalle, Lausala tiivistää.
