Inflaatio ei ole osakesijoittajalle kaikista tärkein asia. Osakemarkkinoiden näkökulmasta inflaation pitäisi kiihtyä merkittävästi ennen kuin se olisi haitallista. Oleellisempaa on se, kasvaako talous ja kuinka kovaa.
Inflaatio on talousuutisissa aina ajankohtainen puheenaihe. Se, onko inflaatio taloudelle hyvä vai huono asia, riippuu siitä, tuleeko inflaatio talouskasvusta vai siitä riippumatta. Pitkäkestoinen ja voimakas inflaatio, jolloin hinnat nousevat vuodesta toiseen useita prosentteja, ei ole taloudelle hyväksi.
– Yksinkertaisesti, jos tavaroista joutuu maksamaan enemmän, niitä voi ostaa vähemmän. Lähtökohtaisesti kova inflaatio siten jarruttaa toimeliaisuutta, kertoo Nordean päästrategi Antti Saari.
Keskuspankit asettavat inflaation tavoitteeksi parin prosentin luokkaa. Saari selventää, että silloin hinnat nousevat vähän, eikä olla deflaatiossa, jossa ihmiset alkavat odottaa hintojen laskua ja siirtävät kulutuspäätöstä, mikä sekin voi jarruttaa taloutta.
Nordea ennustaa Suomeen tälle vuodelle 1.9 prosenttia ja ensi vuodelle 1.7 prosenttia kuluttajainflaatiota.
Osakemarkkinoiden kannalta näin maltillisella inflaatiolla on hyvin vähän vaikutusta. Kuluneen kesän aikana on huomattu, että markkinat ja keskuspankit voivat hyvinkin sivuuttaa kertaluontoiset hintojen muutokset.
– On ihannetilanne, että hinnat hieman nousevat, mutta ei liikaa, Saari toteaa.
Maltillisesta inflaatiosta ei pidä huolestua
Yritysten kustannuspuolen inflaatio tulee raaka-aineiden hinnoista, eikä se ole kokonaistaloudelle hyödyllistä. Se jarruttaa muiden alojen tuloksentekoa, sillä ihmisillä menee enemmän rahaa perushyödykkeisiin.
Kustannuspuolella on myös palkkainflaatiota. Se vaikuttaa yritysten kustannuksiin, mutta palkkoina maksetut rahat menevät yleensä kulutukseen, jolloin yritysten liikevaihto kasvaa pidemmällä aikavälillä.
– Palkkojen nousu sisänsä ei ole yritysten tuloksentekokyvylle huono asia, varsinkaan, jos yritys voi siirtää nousevat kustannukset myyntihintoihin. Jos hintoja ei voi nostaa, tulokset kärsivät ainakin hetkellisesti, kertoo Saari.
Tällaisessa tilanteessa yksittäisiin yhtiöihin sijoittavan kannattaa katsella sitä, miten yhtiöt kommentoivat mahdollista kustannusten nousua ja siihen liittyen omaa hinnoitteluaan.
– Jos yritys näkee, että kustannusten nousu voidaan täysimääräisesti siirtää myyntihintoihin, se tarkoittaa, että niillä ei ole kielteistä vaikutusta yhtiön tuloksentekokykyyn, kertoo Saari.
Monessa tapauksessa voi Saaren mukaan käydä jopa niin, että loppumyyntihintaa voidaan nostaa hiukan enemmän, jolloin yhtiö tekeekin aiempaa parempaa tulosta.
