Yhtiö panostaa ilmastonmuutos- ja ympäristöasioihin.
Jos SSAB:n suurimman divisioonan SSAB Europen johtaja Olavi Huhtala valitsisi sijoituskohteita, hän valitsisi yhtiön, jolla on hyvät tavoitteet, hyvä nykykunto, vahva tase ja hyvä strategia, joilla tavoitteet pystytään saavuttamaan.
Sellainen yhtiö on hänen mielestään SSAB. Pohjoismaihin ja Pohjois-Amerikkaan keskittyvä maailman mittakaavassa pieni mutta valitsemillaan markkina-alueilla ja -segmenteillä merkittävä toimija. Kuten useat kilpailijansa, SSAB ei ole viiteen vuoteen juuri tuottanut omistaja-arvoa, mutta yhtiö alkaa nyt olla hiottuna sellaiseen kuntoon, että se pystyy luovimaan eteenpäin myös kauppapolitiikan sekoittamilla markkinoilla.
Pienemmin päästöin kuin maailmalla
Suomalaisen Rautaruukin ja ruotsalaisen SSAB:n johtajat valittelivat takavuosina sitä, että eurooppalainen ilmastopolitiikka ampuu omaan jalkaansa, kun tehokkaiden tuotantolaitosten toimintaa rajoitetaan yhä tiukkenevilla säädöksillä. Niiden johdosta teräksen tuotanto siirtyy maihin, joissa ympäristöasioista huolehditaan huonommin.
Asialla on globaalia merkitystä, sillä teräs on maailman tärkeimpiä raaka-aineita ja sen tuotanto synnyttää suurimmat hiilidioksidipäästöt. SSAB:n suurin terästehdas Raahessa tuottaa lähes yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin koko maantieliikenne Suomessa. Samanlaisia tupruttajia ovat yhtiön kolme masuunia Ruotsissa.
Viisi vuotta sitten fuusioituneet yhtiöt puhuvat nyt ilmastonmuutos- ja ympäristöasioista ihan toiseen sävyyn.
– Emme me ole olleet päästökauppaa vastaan vaan halunneet kilpailun olevan reilua. Olemme tuoneet esiin myös sen, että meidän masuuneissamme tehdään terästä viisi prosenttia pienemmin päästöin kuin muualla Euroopassa ja jopa 30 prosenttia pienemmin päästöin kuin Aasiassa, Huhtala toteaa yhtiön Hämeenlinnan tehtaalla.
– Olemme nyt enemmän osa ratkaisua kuin ongelmaa varsinkin, kun Pohjois-Ruotsiin valmistuva, kokonaan uutta teknologiaa hyödyntävä Hybrit-koelaitos valmistuu.
Energian tuottajan Vattenfallin ja raaka-aineen tuottajan LKAB:n kanssa kehitetyssä Hybrit-projektissa terästä tehdään hiilidioksidivapaalla sähköllä tuotetun vedyn avulla täysin päästöttömästi. Ruotsin Luulajaan rakenteilla oleva koelaitos tulee siis mullistamaan vuosisatoja vanhan teräksen tekotavan.
– Vuonna 2045 me olemme kokonaan hiilidioksidipäästöistä vapaa teräsyhtiö, Huhtala kertoo.
Kevyempi, vahvempi, kestävämpi
Tuotantoteknologian ohella tuotteiden kehittäminen pienentää hiilijalanjälkeä. Etenkin kuljetusvälinealalla suositaan kevyempiä mutta lujempia erikoisteräksiä.
– Kuorma-auton elinkaarella vain kymmenen prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee teräksen valmistuksesta ja 90 prosenttia tuotteen käytöstä. Mitä kevyempi autosta saadaan, sitä vähemmän terästä tarvitsee tehdä ja polttoaineen kulutus pienenee, Huhtala sanoo.
– Sata kiloa painoa pois merkitsee elinkaaren aikana merkittävästi pienempiä päästöjä, tinkimättä ajoneuvon turvallisuudesta. Erikoisterästuotteissa pyritään löytämään juuri oikeat teräslaadut oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi lujimmat teräkset auton a- ja b-pilareihin.
Kun hiekkaa kuljettavan raskaan ajoneuvon lavasta ja rakenteesta tekee 20–30 prosenttia kevyemmän, hyötykuorma kasvaa, kustannussuhde paranee ja auton polttoaineenkulutus pienenee myös silloin, kun auto kulkee tyhjänä. Parempi lujuus puolestaan pidentää laitteen elinkaarta.
– Kaivinkoneen erikoisteräksestä tehdyt kauha ja terät kestävät pidempään, jolloin kallis laite tarvitsee harvemmin huoltoa.
Huhtala lisää, että erikoisteräksiä kannattaa myös kuljettaa maailman ääriin, kun taas normaalia standarditerästä ei juuri kannata kuljettaa mantereelta toiselle. Sekin kuitenkin liikkuu, jos esimerkiksi aasialaisella tuottajalla on tarve dumpata tuotantoa.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Viisas Raha 6/2019 -lehdestä.
