Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan ilmaston kannalta riskisissä kohteissa on kiinnipirusti rahaa. Kaikki rahoitus ei kuitenkaan voi olla vihreää.
Euroopan unionin kestävyysluokittelu sijoituskohteille selättää esimerkiksi eläkejärjestelmän sijoitusriskejä. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) muistuttaa, että globaalista sijoituspääomasta melkein puolet on sijoitettu ilmastonäkökulmasta riskisiin kohteisiin.
– Laskutavasta riippuen globaali sijoituspääoma on 70–100 triljoonaa dollaria, ja sekin on parin vuoden takainen luku. Triljoona on miljoona miljoonaa, eli aika pirusti rahaa. Koko sijoituspääomasta, mikä tarkoittaa esimerkiksi meidän eläkerahoja, noin 30 triljoonaa on sijoitettu ilmastonäkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin, kuten fossiilisiin firmoihin.
Riskillä Pietikäinen viittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin.
– Ne tiedetään jo parinkymmenen vuoden sisällä monikymmenkertaisiksi esimerkiksi covid-pandemian aiheuttamiin kustannuksiin verrattuina, jos emme toimi tehokkaasti. Meidän eläkejärjestelmä on kriisissä, kun sieltä rupeaa raha katoamaan ja vakavaraisuus horjumaan, Pietikäinen sanoo.
Vihreä sijoituskohde on kuin luomuperuna
Suomalaismeppi on vihreän rahoituksen taksonomiassa toinen europarlamentin pääneuvottelijoista. Tänä vuonna voimaan tulleessa luokittelussa EU-mailla on kahden vuoden siirtymäaika toimeenpanoon, mutta taksonomia on jo olemassa. Pietikäisen mukaan sitä tulee lähivuosina vaiheittain lisää.
– Eläkeyhtiöt joutuvat raportoimaan, kuinka paljon niiden sijoituksista on riskisissä kohteissa, paljonko siinä välissä ja paljonko vihreissä kohteissa. Valtaosahan on aina siinä välissä, mikä usein unohtuu keskustelussa, jossa haetaan kaikelle vihreää leimaa.
Taksonomian mukaan vihreän rahoituskohteen kriteerit ovat tiedeperusteisia, niille on selvät indikaattorit, ja ne käyttävät parasta saatavilla olevaa teknologiaa, joka on päästövaikutuksiltaan merkittävästi yleistä toimialan keskiarvoa parempaa.
Kaikki eivät voi olla merkittävästi keskiarvoa parempia.
– Eli se on erään sortin luomuperuna. Taksonomia määrittelee, mitä se luomu on, mutta sehän ei sano, etteivätkö muutkin potut olisi syötäviä ja jopa herkullisia. Kaikki rahoitus ei voi myöskään olla vihreää, koska kaikki eivät voi olla merkittävästi keskiarvoa parempia.
Ydinvoimassakin laatueroja
Pietikäistä harmittaa, että esimerkiksi ydinvoiman sisällyttämistä taksonomian kriteereihin on perusteltu sillä, ettei ydinvoima aiheuta hiilidioksidipäästöjä.
– Ydinvoimassakin pitäisi katsoa, mikä on merkittävästi toimialan keskiarvoa parempaa. Ei riitä, että noudatetaan turvallisuuslainsäädäntöä, koska lakejahan pitää kaikkien noudattaa. Sama koskee kaasua. Eli kyse ei ole siitä, ovatko ydinvoima ja kaasu ulkona vai sisällä, vaan millainen ydinvoima ja millainen kaasu, Pietikäinen sanoo.
Hänen mielestään sijoittajan kannalta tärkeintä on nähdä, että taksonomia tulee voimaan vaiheittain, ja siihen kuuluu paljon muitakin kuin ilmastoasioita.
– Sijoittajan kannattaa katsoa, millaista tietoa omista sijoitustuotteistaan voi tämän kautta saada.
