Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä 1,3 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta, kirjoittaa Finanssiala ry (FA) verkkosivustollaan.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottaman rahastoraportin mukaan yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli heinäkuun lopussa 153 miljardia euroa, kun se kesäkuun lopussa oli 150 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Heinäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 236 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 487 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 331 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 173 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin puolestaan 26 miljoonaa euroa uusia varoja.
Finanssiala kertoo, että mukaan koronaviruksen deltavariantin leviäminen aiheutti osakemarkkinoilla hetkellisesti hermostuneisuutta. Markkinoilla heräsi pelko maailmantalouden elpymisen hidastumisesta. Tilastojen mukaan Kiinan talouskasvu hidastui jo vuoden toisella neljänneksellä suhteessa edelliseen neljännekseen. Hetkellisestä hermostuneisuudesta huolimatta keskeiset osakeindeksit lopulta nousivat.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat pääasiassa erinomaisia. Osakemarkkinoilla reaktiot tulosjulkistuksiin olivat verrattain vaimeita. Voimakkaasti elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan avulla koronakriisin aiheuttamasta taantumasta on toivuttu poikkeuksellisen nopeasti.
Lyhyen koron rahastot kiinnostavat
Fianassialan mukaan lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin edelleen merkittävästi uusia varoja. Talouden elpymisen myötä yrityksille syntyy nyt voittovaroja, joille etsitään positiivista korkotuottoa negatiivisten korkojen olosuhteissa.
– Yritysten toisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset ja talouden kasvuluvut antoivat positiivista vireyttä sijoitusmarkkinoille. Osakemarkkinoilla ollaan historiallisen korkeissa hintatasoissa, joten markkina on herkkä muutoksille. Koronaviruksen mahdollisten uusien muunnosten leviäminen voi nopeastikin kääntää markkinan suunnan, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
– Kehittyvillä markkinoilla rokotusohjelmat edistyvät epätasaisesti, joten globaalien arvoketjujen kautta talouteen voi tulla yllättäviäkin pullonkauloja eri toimialoille. Pelkona on, että mahdollisten uusien koronarajoitteiden myötä kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä ei pääsekään purkautumaan, Somerla jatkaa.
Suomeen sijoittava rahastoluokka menestys
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 178 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin hyvin vähän Tyynenmeren alueelle ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 4 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,74). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Varoja sijoitettiin eniten globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 230 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 48 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,23).
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
