Vaikuttavuussijoittamisen ideana on, että sijoittaja panee rahansa likoon jonkin ympäristölle tai yhteiskunnalle hyödyllisen muutoksen puolesta ja saa hyvän mielen lisäksi sijoitukselleen kelpo tuoton.
Vaikuttavuussijoittaminen (impact investing) on eri asia kuin vastuullinen sijoittaminen. Vastuullinen sijoittaja pyrkii vähentämään E(Environment), S(Social) ja G(Governance) -riskejä eri strategiolla. Yleisimmässä strategiassa karsitaan ongelmayhtiöt, kuten fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset sekä alkoholi-, tupakka ja aseteollisuuden toimijat poissuljetaan. Vaikuttavuussijoittamisessa eli impakti-sijoittamisessakeskitytään sellaisiin yhtiöihin, jotka pyrkivät aktiivisesti ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.
– Vaikuttavuussijoittaminen on vastuullisen sijoittamisen ”terävin kärki”, Erikoisuussijoitusrahasto Impaktin salkunhoitaja Pekka Samuelsson sanoo.
Vaikuttavuussijoittaminen ei ole kuitenkaan hyväntekeväisyyttä, eikä vaikuttavuussijoittajan tarvitse tyytyä heikompaan tuottoon kuin sijoittajakaverinsa, joka käyttää sijoittaessaan tavallisia rahastoja, Samuelsson uskoo.
– On laskettu, että sillä portfoliolla, mikä meillä nyt on, niin Erikoissijoitusrahasto Impaktin tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä keskimäärin 4–5 prosenttia vuodessa. Rahaston ensimmäisten 10 toimintakuukauden aikana tuottoa on tullut noin 6 prosenttia eli ensimmäinen vuosi on sujunut hiukan paremmin kuin odotimme, sanoo Samuelsson.
Muutoksen mitattavuus on tärkeää
Vaikuttavuussijoittaja voi rahoittaa esimerkiksi aurinko- tai tuulivoiman rakentamista ja saada tuottonsa voimalan tuottaman sähkön myynnistä. Mikäli sähkö korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, sijoittaja on ollut myös mukana vähentämässä hiilidioksidipäästöjä.
Erikoisuussijoitusrahasto Impaktin kautta sijoittajat voivat myös parantaa esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten elämänlaatua. Suomen markkinoilla ainutlaatuinen, vaikuttavuussijoittamiseen keskittynyt Impakti sijoittaa varojaan muun muassa alun perin YK:n alaiseen BlueOrchard Microfinance -rahastoon. Sijoituskohde mahdollistaa kehitysmaiden asukkaiden pienyrittäjyyttä tarjoamalla niin sanottuja mikrolainoja pieniin investointeihin.
– Pienyrittäjille suunnatun mediaanilainan suuruus on noin 3 000 Yhdysvaltain dollaria. Näillä rahoilla toteutetaan pieniä investointeja, joilla voi olla valtava merkitys mikroyrittäjän ja hänen perheensä elannolle. Tutustumiskäynnillä Sambiassa tapasin muun muassa yrittäjän, joka hankki jääkaapin kauppaansa ja pystyi tämän jälkeenmyymään kylmätuotteita, Samuelsson sanoo.
Jotta kuvio pelittäisi, tavoitellun muutoksen pitää olla mitattava.
– Hiilidioksidipäästövähenemä on mitattavuutta ajatellen helpoimmasta päästä, yhteiskunnallisen hyödyn mittaaminen on usein paljon vaikeampaa. Ydinasia on aina, että kehitystä seurataan mittaristolla, josta on etukäteen sovittu.
Vaikuttavuus ei syö tuottoa
Vaikuttavuussijoittajan ei tarvitse tyytyä heikompaan tuottoon kuin sijoittajakaverinsa, joka käyttää sijoittaessaan tavallisia rahastoja, uskoo Samuelsson. Kattavaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole vielä, koska vaikuttavuussijoittamisen historia on lyhyt, suunnilleen yhden vuosikymmenen mittainen.
– Impakti ei tule tuoton kustannuksella, vaan impakti ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Yleensä käy niin, että kun onnistutaan hyvin, tulee sekä impaktia että hyvää tuottoa. Jos käy huonosti, ei tule kumpaakaan, Samuelsson sanoo.
Sijoittamisen tavanomaiset lainalaisuudet pätevät: mitä enemmän riskiä hankkeeseen liittyy, sitä kovempi on tuotto-odotus. Vähäriskisissä hankkeissa vuotuinen tuotto-odotus jää parin prosentin tuntumaan.
Samuelsson painottaa, että energiahankkeissakin on monta riskiä pienentävää elementtiä:
– Esimerkiksi meidän Serbian-tuulipuistohankkeemme on toteutettu myllyillä, joita on käytetty maailmalla pitkään. Me ostamme ne 25 vuoden kiinteällä huoltosopimuksella, ja toimittajat antavat takuun sille, että sähköä syntyy tietty määrä tietyllä tuulen voimakkuudella. Lisäksi iso osa tuotettavasta energiasta on myyty etukäteen kiinteällä hinnalla valtiolle, Googlelle tai jollekin muulle isolle sähkönkäyttäjälle kymmeneksi vuodeksi.
Aina ei tuule, mutta pitkän ajan keskiarvojen perusteella voi varsin tarkasti arvioida, minkä verran sähköä syntyy pidemmän ajan kuluessa. Lisäksi sijoituksen vaikuttavuus voidaan arvioida etukäteen, kun tiedetään, minkä verran ja millaista energiaa tuotanto syrjäyttää. Serbia on otollinen paikka rakentaa tuulivoimaa, koska siellä tuotetaan tällä hetkellä paljon sähköä fossiilisilla polttoaineilla. Tuulivoiman ansiosta päästövähennykset kasvavat isoiksi.
Tuottoon vaikuttaa myös se, millä hinnalla rahasto onnistuu toimikautensa lopussa myymään sijoituskohteensa, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalansa. Tämäntyyppisten hankkeiden vuotuinen tuotto-odotus on Samuelssonin mukaan 7–10 prosenttia.
– Toisessa laidassa riskiä ajatellen ovat venture capital -hankkeet, joissa sijoitetaan uusiin yrityksiin ja uusiin teknologioihin. Niissä tuotto-odotus voi nousta 15–20 prosenttiin. Tällaisissa sijoituksissa epäonnistuminen johtuu usein siitä, että sijoituskohteeksi valitaan yritys, jonka teknologia näyttää lupaavalta, mutta valinnan jälkeen markkinoille ilmestyy yritys, jonka kehittämä ratkaisu on vielä parempi, hän sanoo.
Tämä on haaste myös vaikuttavuussijoittamisessa. Samuelsson ottaa esimerkin aaltoenergiasta:
– Me olemme olleet pitkään mukana uusiutuvassa energiassa ja olemme sinä aikana nähneet varmasti sata erilaista ratkaisua, joiden avulla aaltojen energiaa muunnetaan sähköksi. Lienee todennäköistä, että joku niistä osoittautuu toimivaksi, mutta on todella vaikea sanoa mikä, hän toteaa.
