Afrikka ja Latinalainen Amerikka tarjoavat sijoittajalle monia mahdollisuuksia. Monissa Afrikan maissa odotetaan yli kuuden prosentin vuosikasvua.
Kehittyvien markkinoiden Afrikka ja Latinalainen Amerikka rikkaine luonnonvaroineen luovat mielikuvia enemmän mahdollisuuksia sijoittajalle, muistuttaa kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundin pääekonomisti Kristiina Karjanlahti.
Afrikan mantereella on 30 prosenttia maailman mineraalivarannoista, joiden merkitys kasvaa energiasiirtymän ja geopoliittisen kilpailun aikana. Esimerkiksi harvinaisten maametallien kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Itä-Afrikan talouden kehitys on ollut muita maanosia voimakkaampaa: Etiopia, Kenia, Ruanda ja Tansania olivat vuonna 2019 maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukossa.
– Afrikassa on Aasian tavoin useita talouksia, joissa odotetaan yli kuuden prosentin kasvua vuosittain, Karjanlahti sanoo.
Edelleen kasvava väestö erottaa Afrikan muista maanosista. Tämä luo muita maanosia enemmän kasvupotentiaalia, mutta mahdollisesti myös haasteita, jos kasvavalle väestölle ei synny työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia. Afrikan väkimäärä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan vielä 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jolloin siellä asuu 2,5 miljardia ihmistä, siis 25 prosenttia koko maailman väestöstä.
Energiasektorissa iso potentiaali
Poliittisista ja taloudellisista riskeistä huolimatta Finnfundissa nähdään Afrikan potentiaali, ja noin puolet sen sijoitusportfoliosta sijaitsee Afrikassa.
Afrikassa on 54 maata, joiden välillä on paljon eroja. Menestyvissä Afrikan maissa myös väestön keskimääräinen koulutustaso ja elintaso nousevat ja keskiluokka vaurastuu.
– Afrikan infrastruktuuri on kehittymässä, ja mantereella on paljon mineraalivarantoja. Digitalisaatio ja siihen liittyvän infran rakentaminen on merkittävä osa Finnfundin sijoitusportfoliota. Kun erilaiset digitaaliset palvelut, kuten mobiiliraha, koulutus, terveys ja muut pilvipalvelun sisällöt kasvavat voimakkaasti, on Afrikkaan odotettavissa myös tuottavuuskehitystä ja sitä kautta nopeampaa yleistä talouskasvua. Kysyntä nopeammalle, halvemmalle ja parempilaatuiselle verkolle ja sen kautta saataville palveluille on Afrikassa todella iso, Karjanlahti sanoo.
Yleisen korkotilanteen ja markkinointiolosuhteiden kiristymisen myötä monet velkaantuneet Afrikan maat ovat kärsineet. Valtion velka on merkittävästi koholla esimerkiksi Ghanassa, Keniassa ja Egyptissä.
– Näissä maissa on ollut vaikea saada enää rahoitusta markkinoilta, kun yleinen riskinottohalukkuus on vähentynyt ja valuuttakurssit ovat heiluneet ja heikentyneet tosi voimakkaasti, Karjanlahti sanoo.
Sekä itäisestä että läntisestä Afrikasta löytyy kuitenkin talouksia, jotka Karjanlahden mukaan tulevat varmasti pysymään nopeimmin kasvavien talouksien joukossa.
– Esimerkiksi Senegalissa, Etiopiassa, Tansaniassa ja Mosambikissa kasvunäkymät ovat edelleen hyvät, vaikka poliittiset riskit ovat niissäkin jossain määrin koholla, Karjanlahti sanoo.
Vaikka sijoitukset vihreään energiaan olisivatkin edenneet Afrikassa odotettua hitaammin, Karjanlahti näkee energiasiirtymän valtavana mahdollisuutena.
– Siirtymä vihreään energiaan parantaa yleisesti taloudellisia mahdollisuuksia näissä maissa, joissa kallis, tehoton ja epävakaa sekä paljolti fossiilisiin polttoaineisiin nojannut energian tuotanto on ollut iso pullonkaula kehitykselle.
Mahdollisuuksien ja riskien Meksiko
Latinalainen Amerikka on Finnfundin sijoitussalkussa pienemmässä roolissa kuin Afrikka.
– Latinalaisessa Amerikassa olemme olleet mukana lähinnä metsäsektorilla ja energiasektorilla. Siellä kasvukuva on ollut jo hetken aikaa maltillisempi kuin Aasiassa ja Afrikassa, Karjanlahti sanoo.
Kuitenkin kaivossektori sekä mineraalien ja raaka-aineiden kysyntä tukevat kasvua myös Latinalaisessa Amerikassa.
– Sijaitsehan sielläkin merkittävä osa maailman mineraalivarannoista. Vihreän siirtymän ja digitalisaation myötä harvinaisten mineraalien kysynnän odotetaan jopa tuplaantuvan vielä tämän vuosikymmenen aikana, Karjanlahti sanoo.
Meksikon erottaa muista Latinalaisen Amerikan maista se, että sinne on siirtynyt jo jonkin verran myös puolijohdekomponenttien valmistusta, kun USA on laittanut enemmän Kiinaa vastaan kaupparajoitteita.
– Toisaalta Donald Trumpin mahdollinen paluu USA:n presidentiksi on iso uhka Meksikolle: onhan Meksiko Latinalaisen Amerikan maista eniten riippuvainen viennistä USA:han. Viennin kaupparajoitteilla voi olla sen talouteen todella isot vaikutukset, samoin USA:n maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä. Meksikolla on samanaikaisesti ilmassa paitsi paljon mahdollisuuksia, myös paljon riskejä, Karjanlahti sanoo.
Koska alueen taloudet ovat erityyppisiä, niiden keskinäinen vertailu on vaikeaa. Vaikka toisessa maassa olisi jollakin sektorilla todella hyvät näkymät, haasteita ja riskejä riittää epävakaassa poliittisessa ilmapiirissä. Paljon riippuu myös siitä, hajauttaako sijoituksiaan indeksirahastoihin vai sijoittaako suoraan yksittäisiin yrityksiin.
– Argentiinassa on ollut jo pitkään todella haastava tilanne, ihan makrotalouden ja julkisen sektorin talouden puolella. Ehkä uuden presidentin myötä sinne on odotettavissa jonkinasteista vakautumista. Chilen talous on jo varsin kehittynyt, ja runsaan kaivossektorin takia myös näkymät ovat sijoittajillekin paremmat. Myös Brasilia on ihan valtava talous, ja vaikka kasvunäkymät ovat ehkä pikkuisen laimeammat, maan talous on kuitenkin suhteellisen vakaa.
