Metsä Boardin kurssi laskee, kun kartongin tuotantokustannukset halpenevat. Syynä on sellutaseen ylijäämä, joka uusilla investoinneilla entisestään kasvaa.
Metsä Board on osuus-kuntapohjaisen Metsä Groupin pörssilistattu osa. Konsernin emo-yritys on Osuuskunta Metsäliitto, jonka omistajina ovat 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Osuuskunta on Metsä Boardin suurin omistaja 45 prosentin osuudellaan.
Kotimaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on 22 prosenttia ja kotitalouksilla 21 prosenttia osakekannasta. Ulkomaalaisten omistajien osuus on laskenut viime talven viidenneksestä alle 13 prosenttiin.
Toimitusjohtaja Mika Joukio ei keksi haittaa siitä, että yhtiö on osa Metsä Groupia.
– Meille on iso vahvuus, että kuidun ja sitä kautta sellun saatavuus on taattu, siitä ei tule uupeloa. Pieni etu tulee tietysti siitäkin, että kaikki konsernifunktiot ovat Groupin alla.
Metsä Boardilla on oman selluntuotantonsa lisäksi osakkuusyhtiönä Metsä Groupin sellu- ja sahatavarafirma Metsä Fibre. Neljänneksen omistus Fibrestä nostaa Metsä Boardin sellutaseen 600 000 tonnia ylijäämäiseksi. Sen verran markkinasellua myydään Eurooppaan ja Aasiaan.
Sellutaseen ylijäämä herkistää yhtiön markkinasellun hinnanvaihteluille, vaikka pääliiketoiminta eli kartonkibisnes on hyvinkin stabiilia. Kartonkiyhtiön osakekurssi nousee, kun kartongin raaka-aine on kallista, niin kuin viime vuonna.
– Jos sellun hinta putoaa, kartonkiteollisuuden kannattavuus paranee. Mutta koska selluylijäämää on niin paljon, koko yhtiön kannattavuus heikkenee, jos sellun hinta laskee niin kuin se nyt on laskenut, Joukio sanoo.
Hänen mielestään päivittäiset kurssireaktiot eivät aina tunnu johdonmukaisilta, sillä metsäteollisuudessa investoinnit tehdään vuosikymmenten tähtäyksellä.
– Aika lailla ne tuntuvat seuraavan sellun hintaa niin meillä kuin verrokeilla. Kartonkibisnes ei kuitenkaan ole syklistä.
Toki ihmiset syövät suklaata jouluna vähän enemmän kuin muina aikoina, mutta muutoin kuluttajapakkausbisnes on vakaata.
Viime vuoden huipputasolta markkinasellu on halventunut etenkin Kiinassa, mutta hinnanlasku näyttää jo pysähtyneen.
– Kiinassa on saatu läpi pieniä hinnankorotuksiakin. Euroopassa nähdään loppuvuoden aikana ja ensi vuoden alussa, onko pohja jo saavutettu. Hintaero Euroopan ja Kiinan välillä on kuitenkin selkeästi kaventunut, Joukio toteaa.
Päätuotteissaan Euroopan suurin
Metsä Board on Euroopan suurin taivekartongin valmistaja. Sillä on 35 prosenttia eurooppalaisesta tuotantokapasiteetista, mikä tekee yhtiöstä mantereen markkinajohtajan. Valkoisessa kraftlainerissa, joka on toinen päätuote, Metsä Boardilla on 32 prosenttia eurooppalaisesta kapasiteetista.
Päällystetyssä valkopintaisessa kraftlainerissa se on maailman suurin.
– Meillä on paalupaikka näissä valituissa tuotteissa. Metsä Boardin segmentti on koko aaltopahvimarkkinaan suhteutettuna pieni, mutta meillä on siinä merkittävä asema.
Yhtiö toimii niche-markkinoilla. Kierrätyskuidut mukaan laskettuina aaltopahvia tuotetaan maailmanmarkkinoille vuosittain 173 miljoonaa tonnia,mistä päällystetyn valkopintaisen kraftlainerinosuus on miljoona tonnia.
Metsä Board keskittyy korkealuokkaisiin ensikuitukartonkeihin.
Taivekartonkia käytetään ruoka-, lääke- ja kosmetiikkatuotteiden kuluttajapakkauksissa, valkoista kraftlaineria samojen tuotteiden hyllyvalmiissapakkauksessa ja myyntitelineissä. Vaikka Metsä Boardin kartongeista ei varsinaisia kuljetuspakkauksia valmisteta, verkkokaupan kasvu on ajuri varsinkin kraftlainerin kysynnälle.
Verkkokauppa käyttää seitsemän kertaa enemmän aaltopahvia kuin perinteiset vähittäiskauppakanavat. Globaalin verkkokaupan odotetaan kasvavan 17 prosentin vuosivauhtia ainakin vuoteen 2023, jolloin sen osuus vähittäiskaupasta olisi 22 prosenttia.
– Yhtiö toimii kasvavilla markkinoilla ja meidän valmistamat pakkausmateriaalit perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin, Joukio sanoo.
Kaikki kuluttajatrendit ovat kartongin puolella. Merkkituotevalmistajille pakkauksen avaamiskokemus ja laatuvaikutelma ovat osa tuotebrändiä, ja kuluttajat pitävät kartonkipakkauksia parempana vaihtoehtona muoville. Verkkokaupan ohella kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja väestönkasvu kasvattavat kokonaismarkkinaa.
Kilpailuvalttina keveys
Metsä Boardilla on tuotantoa vain Suomessa ja Ruotsissa, yhteensä kahdeksassa tuotantolaitoksessa, vaikka myös Pohjois-Amerikka on yhtiölle tärkeä markkina-alue. Paikallisen tuotannon mahdollisuutta Atlantin toisella puolella tutkittiin viimeksi ennen kuin yhtiön viimeinen paperitehdas Ruotsin Husumissa käännettiin kartonkitehtaaksi 2015–2016.
– Silloin todettiin, että on parempi malli olla lähellä pääraaka-ainetta eli puukuitua, Joukio sanoo.
Hän muistuttaa, että yhtiö on vienyt lainereita Pohjois-Amerikan markkinoille jo 30 vuotta ilman paikallista valmistusta.
– Kyllä se on kannattavaa bisnestä. Meidän saatavuus siellä on parempi kuin paikallisten toimijoiden, koska meillä on tehokas logistinen ketju ja jakeluvarastokonsepti. Samaan toimintamalliin perustuu taivekartongin vienti.
Koko Pohjois-Amerikassa taivekartonkia valmistaa vain yksi kilpailijan tehdas. Metsä Board kilpailee sellu- ja kierrätyskuitukartonkeja vastaan jopa 30 prosenttia kevyemmillä tuotteilla, kun puhutaan samoista jäykkyys- ja suojausominaisuuksista. Tämän vuoden aikana taivekartongeissa on lanseerattu uusi tuotteisto. Metsä Board tarjoaa parempia brändikokemuksia pienemmillä ympäristövaikutuksilla.
– Taivekartongeissa meidän valttina on keveys. Kestävän kehityksen merkitys ko- rostuu koko ajan. Kevyempään kartonkiin käytetään vähemmän uusiutuvaa raaka-ainetta. Se on kuljetusketjussa kevyempi, ja elinkaaren loppupäässä siitä syntyy vähemmän jätettä, Joukio luettelee.
Pakkausmarkkinoilla on kova tarve löytää vaihtoehtoja muoville erityisesti ruokasegmentissä. Siihen tarpeeseen Metsä Board vastaa syyskuussa julkistetulla ecobarrier-kartongillaan, joka antaa keskivahvan suojan kosteutta ja rasvaa vastaan.
– Ecobarrier on meidän innovaatioista viimeisin, joka on kaupallistettu. Sillä tähdätään muovin korvaamiseen lähinnä pikaruokapuolella, mutta myös muussa pakkaamisessa, kuten pakasteissa.
Edessä isot investoinnit
Viime vuodet Metsä Board on kasvanut markkinoitaan nopeammin, mutta ilmoitti jo alkuvuodesta keskittyvänsä lähitulevai-suudessa kannattavuuteen. Se kuulostaa kaikkien megatrendien puskemalle liiketoiminnalle vaatimattomalta?
– Muutos ei tapahdu yön yli, vaikka trendi on ihan selvä. Jos otetaan esimerkiksi elintarvike, joka nyt pakataan muoviin, sen kääntäminen kartonkipohjaiseen pakkauslinjaan on investointi, joka perustuu erilaiseen teknologiaan, Joukio havainnollistaa.
Isoja investointeja on edessä Metsä Boardilla itselläänkin. Ne vievät kohti yhtiön tänä vuonna julkistamia vastuullisuustavoitteita. Merkittävin niistä on, että vuonna 2030 yhtiön tehtaat ja raaka-aineet ovat fossiilittomia, mukaan lukien yhtiön oman ja ostetun energian päästöt. Prosessiveden kulutusta on tarkoitus vähentää 30 prosentilla tuotetonnilta ja petrata energiatehokkuutta kymmenyksellä. Vertailuvuosi on 2018.
Ruotsin Husumissa yhtiö uusii sellutehtaan, jossa uusi soodakattila korvaa kaksi vanhaa ja uusi turbiini kolme vanhaa.
Alustava investointipäätös tehtiin lokakuun lopulla. Hanke varmistuu, kun sen ympäristölupahakemus on hyväksytty. Investoinnin hinta on 320 miljoonaa euroa.
– Se on korvausinvestointi, joka on pakko tehdä. Viimeisten parin kolmen vuoden aikana Husumissa on ollut paljon tuotantohäiriöitä.
Metsä Fibrellä on hankesuunnittelussa Euroopan suurin metsäteollisuusinvestointi Kemiin. Se nostaisi Metsä Boardin osak-kuusyhtiön selluntuotannon Kemissä 1,5 miljoonaan tonniin nykyisestä 0,6 miljoo- nasta. Tämä kasvattaisi myös Metsä Boardin osuutta selluylijäämästä, sillä tuotannon li- säys myytäisiin maailmalle. Markkinahavusellun kysyntä kasvaa etenkin Kiinassa.
Lopullinen päätös puolentoista miljardin euron investoinnista tehdään aikaisintaan ensi kesänä. Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalle ei suunnitella muita investointeja kuin tuotantolinjan integrointi uuteen sellutehtaaseen.
Kemin investoinnista ei ole vielä rahoituspäätöksiä. Metsä Boardin osuutta voi arvioida käyttämällä vertailukohtana Äänekosken biotuotetehdasta, johon Metsä Boardin rahaa kului 25 miljoonaa euroa. Äänekoskella selluntuotannon kapasiteetti nousi 800 000 tonnilla, josta Metsä Board sai neljänneksen.
– Se oli aika hyvä diili, mutta Kemin tilanne nähdään ensi vuonna, Joukio sanoo.
Hänen mukaansa suuret satsaukset Äänekosken, Husumin ja Kemin suuriin integraatteihin eivät tarkoita, ettei pienempiä tehtaita kehitettäisi.
– Pidämme kaikkia tehtaita kilpailukykyisinä. Se ei muuta sitä faktaa, että tuotanto on tehokkaampaa integroimalla se sellutehtaan yhteyteen. Se tuo synergiaa energiassa, lämmöntuotannossa, jätevesiasioissa ja monessa muussa.
ANALYYTIKON KOMMENTTI:Kestävälle osinkosijoittajalle
INDERESIN analyytikko Antti Viljakainen sanoo Metsä Boardin selluherkkyyden olevan Nasdaq Helsinkiin listatuista metsäyhtiöistä korkein, vaikka sillä on selluntuotantoa Suomessa vain Metsä Fibren kautta.
– Sellulla on iso vaikutus, mikä nähtiin hyvässä viime vuonna ja pahassa tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä sellun kysynnän kasvua tukevat tosi vahvat ajurit, mutta syklistä bisnestä se on. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Metsä Board on asemoitunut markkinoille hyvin.
– Koko liiketoiminta on keskittynyt kasvaviin segmentteihin eli sellu- ja kartonkimarkkinoille. Kartongissa tuotealue on aika kapea, ja heillä on siinä selkeitä vahvuuksia ja vahva markkina-asema. Metsä Board on kartongin markkinajohtaja varsinkin Euroopassa.
– Kasvua haetaan Pohjois-Amerikasta, ja siinä yhtiö on kohtuullisesti onnistunutkin. Yhtiöllä on yksinkertaisesti parempi taivekartonkituote kuin Amerikassa yleisesti käytetään. Metsä Board pyrkii olemaan kartonkiyhtiö, mutta lähivuosina sen investointirahat menevät selluntekoon.
– Se kyllä tukee kartonkibisnestä pitkällä tähtäyksellä. Yhtiön tuotekehityksen satsaukset eivät ole euromääräisesti mitenkään massiivisia, ja keskittyvätnykyisten tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Täysin uudet avaukset ovat Metsä Groupin muidenosien pallokentällä. Viljakaisen mukaan Metsä Board sopii osinkosijoittajalle ja sellaiselle, joka haluaa olla mukana kestävän kehityksen teemoissa. Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa vähintään puolet nettotuloksesta.
Artikkeli on julkaistu painetussa Viisas Raha lehdessä numero 9/2019.
