Kulta ja pörssiosakkeet ovat hintavia samaan aikaan. Nordean päästrategi <b>Antti Saari</b> sanoo inflaatio-odotusten pitävän arvostuksia korkeina.
Negatiivinen korrelaatio kullan ja osakkeiden välillä ei Saaren mukaan automaattisesti pidä paikkaansa, eli että toisen noustessa toinen kääntyisi laskuun.
– Enemmän riippuu siitä, mikä tekijä omaisuuslajien liikkeisiin vaikuttaa, hän sanoo.
Tällä hetkellä sekä kullan että osakkeiden hintojen nousua siivittää talousnäkymän elpyminen. Se nostaa osakekursseja, ja elpymisestä seuraavat inflaatio-odotukset taas pitävät kullan hintaa korkeana. Vaikka kulta on hieman halventunut elokuisesta, on hinta edelleen melko korkealla tasolla.
– Usein taantuman jälkeen inflaatio-odotukset, ja myös toteutuva inflaatio, lähtee jonkin verran kiihtymään, ja koronan aiheuttama kuoppa oli historiallisen syvä.
Inflaatiota ei ole saatu liikkeelle sen enempää euroalueella kuin Yhdysvalloissakaan vuosikymmeneen. Vuosina 2017–2018 inflaatio oli USA:ssa enimmäkseen yli kaksi prosenttia, muutoin inflaatio on ollut hyvin pientä.
– Ensimmäistä kertaa oikeastaan pitkään aikaan meillä on nyt sekä finanssipoliittista että rahapoliittista elvytystä samaan aikaan. Se tekee nykytilanteesta poikkeavan finanssikriisin jälkeisenä aikana, Saari toteaa.
Hän muistuttaa, että rahapolitiikalla inflaatiolle pystytään luomaan vain edellytykset. Rahan arvon alenemisen käynnistymiseen tarvittaisiin vielä tarjontaa suurempi kysyntä.
– Kun finanssipolitiikka on tukena, voi hyvin käydä, että tulee lyhytaikaisia inflaatiopiikkejä, ja inflaatio voi olla keväällä, kesällä ja syksyllä selkeästi tavoitetasojen yläpuolella.
Kulta ei tuota kassavirtaa
Kullan unssihinta kävi huipussaan yli 2 000 dollarissa viime vuoden heinä-elokuussa, ja on siitä hieman halventunut noin 1 800 dollarin tasolle. Elokuusta lähtien kullan ja osakkeiden hintakehitys on siis kulkenut eri suuntiin. Saari muistuttaa, että vuoden takaiselta pohjalta kehitys on kuitenkin mennyt samaan suuntaan.
– Finanssikriisin jälkeenhän nähtiin samanlainen episodi, kun sekä kullan hinta että osakekurssit jatkoivat nousuaan aika pitkään. Joku voisi sanoa, että kullan hintaa nosti silloin turvasatamakysyntä, kun epäiltiin euroalueen tulevaisuutta muun muassa Kreikan kriisin takia.
Vuonna 2015 kullan unssihinta kävi tuhannessa dollarissa, ja seuraili sen jälkeen trendinomaisesti osakekurssien suuntia koronakauden alkuun asti.
– Koronakriisin alussa kullan hinta tuli alas samalla kun osakekurssit laskivat. Käytännössä markkinoilta hävisi hinnanmuodostuskyky hetkellisesti, mikä selittää myös isoa sukellusta osakemarkkinoilla, Saari sanoo.
Kulta ei siis ollut sijoittajille turvasatama tai vaihtoehto osakkeille ainakaan koronakriisin alussa.
– Kulta ei ole siinä mielessä vaihtoehto, että se ei tuota kassavirtaa. Sitä voi pitää salkussa tietynlaisena vakauttajana, jonka roolina on arvon säilyttäminen.
Saaren mukaan kullan hintaa pitää koholla myös alhainen korkotaso.
– Kun jonain päivänä päästää tilanteeseen, että valtionlainojen korot euroalueella ovat plussalla, kullan houkuttelevuus ei ole enää samaa luokkaa.
