Laaja-alainen myynti osuu usein osakemarkkinoiden pohjaan tai lähelle sitä.
Viikolla 33 oli yksi suurimpia osakemarkkinoiden paniikkimyyntejä, vaikka tämä ei näkynyt amerikkalaisindekseissä poikkeuksellisen suurena volyyminä. Volyymin perusteella tarkasteltuna myyntiaalto ei näyttänyt poikkeukselliselta, mutta viikon myyntien laajuus saavutti tason, jota on viime vuosina esiintynyt harvoin.
Elokuun 14. päivänä 84 prosenttia New Yorkin pörssissä listatuista osakkeista laski ja elokuun 5. päivänä vastaava luku oli 90 prosenttia. Näin laaja-alainen myyntiaalto pörssissä on usein merkkinä ”pyyhkeen heittämisestä nurkkaan”. Siinä ravistellaan spekulantit ja epävarmat sijoittajat alas puusta. Tällaista esiintyy lähellä osakemarkkinoiden pohjaa tai juuri pohjalla.
Edellinen kerta, kun New Yorkin pörssissä oli kaksi laskupäivää kymmenen päivän periodin aikana, jolloin 90 prosenttiaosakkeista laski, osui helmikuun 2. ja 5. päiviin 2018, mikä oli vuoden 2018 pohja.Yksittäiset päivät, jolloin 90 prosenttiaosakkeista laski, olivat 28.8. sekä 28.9. 2015. Silloinmuodostui osakemarkkinoilla kaksoispohja.
Osakemarkkinoiden pessimistinen näkemys kesäkuussa 2019 oli, että amerikkalainen S&P 500 -indeksi kohoaisi 3 030 indeksipisteeseen ja painuisi tämän jälkeen laskuun. Yksi perustelu tälle oli graafeissa näkyvä nousun hiipuminen. Totean tämän ilmiön näin lyhyesti, koska sen laajempi esittely menisi tarpeettoman pitkäksi ja teoreettiseksi. Osakemarkkina eteni tämän näkemyksen mukaan aina viikkoon 33 asti, kunnes paniikkimyynti alkoi.
Yksi tai kaksi 90 prosentin laskupäivää edeltävät käännettä ylöspäin, mutta joskus nousua seuraakin paniikkimyynnin tason testaus. Tällaisen tukitason testauksella tarkoitetaan ilmiötä, jolloin osakkeen tai indeksin kurssi painuu tietylle tasolle ja toipuu siitä ylöspäin, mutta painuu uudelleen aiemman kurssin tuntumaan, yleisimmin hieman aiemman tason yläpuolelle ja kääntyy sitten nousuun. Tällöin ”on käytytestaamassa” kuin näkymätöntä lattiaa, joka on estänyt kurssia painumasta enää alemmas.
Tällaisella tukitasolla sijoittajien ostohalukkuus on voittanut myyntipaineen, ja kurssilla on edellytykset kääntyä nousuun. Tällaisia oli lokakuussa 2015, helmikuussa 2016, marraskuussa 2016 ja huhtikuussa 2018. Vain joulukuussa 2018 S&P 500 -indeksi painui vielä alemmas kuin paniikkimyynnin päivinä.
Jos tarkastellaan vastaavalla tavalla nousupäiviä, jolloin 90 prosenttia osakkeista nousi, nämä ovat osoittautuneet jopa merkityksellisemmiksi kuin 90 prosentin laskupäivät, varsinkin jos nämä esiintyvät ryhminä. Viimeisin tällainen ryhmä havaittiin tammikuussa 2019, jolloin osakemarkkina lähti vuodenvaihteen laskun jälkeen vahvaan nousuun.
Jokainen 90 prosentin nousupäivän ryhmittymä on ollut ”bullish” eli optimistinen merkki, joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tai molemmilla. Tämä pätee erityisesti helmikuun 2016 ryppäälle.
Vaikka nämä havainnot perustuvat S&P 500 -indeksiin, ne pätevät myös Dow Jones, Nasdaq -indekseihin sekä vastaaviin indekseihin perustuviin etf:iin.