Moni asia vaikuttaa talouden ja markkinoiden kehitykseen. Kaksi pääekonomistia kertoo, millaisia mittareita työssään seuraa.
Talouden ja osakemarkkinoiden kehitys on monen eri tekijän summa. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta useita viitteitä tulevasta kehityksestä on kuitenkin tarjolla. Kaksi pääekonomistia kertoo, mitä mittareita seuraa.
Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP
”Me ekonomistit teemme ennusteita makrotalouden kehityksestä, kuten BKT:n kasvusta, inflaatiosta ja työttömyydestä. Näitä ennustaessamme saatamme lyhyen aikavälin ”nowcasteissa” käyttää syötteenä suhdannekyselyitä, kuten ostopäälliköiden indeksit, tai markkinainformaatiota, kuten tuottokäyrän, hyödykkeiden hintojen tai osakemarkkinoiden kehitystä. Emme kuitenkaan siis ennusta osakemarkkinoita tai esimerkiksi ostopäällikköindeksejä.”
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank
”Pyrin seuraaman tärkeimpiä suhdannekehitystä ennakoivia mittareita kuten ostopäällikköindeksejä ja kuluttajien luottamusta, mutta myös taustalla vaikuttavia talouspolitiikan virtauksia. Hallitusten finanssipolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen, ja etenkin keskuspankkien rahapolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia talouteen monella tasolla. Pyrin myös arvioimaan, onko markkinoiden hinnoittelu kiinnittynyt reaalitalouden tilaan vai onko hinnoittelussa havaittavissa ylilyöntejä, jotka voivat korjautua. Ennakoivat mittarit eivät juuri nyt näytä erityisen suotuisilta osakemarkkinoiden suhteen. Etenkin teollisuuden ja rakentamisen puolella näyttää hiljaisemmalta. Korkojen nousun vaikutukset tuntuvat taloudessa vielä muutaman vuosineljänneksen. Osakkeet eivät kuitenkaan ole huippuhintaisia, ja koroissakin saatetaan nähdä selkeä laskukäänne puolen vuoden sisällä, joten olen toiveikas osakemarkkinoiden kehityksen suhteen vuoden loppua kohti. Osakemarkkinat itsessään pyrkivät ennakoimaan tulevaa kehitystä joskus pitkällekin tulevaisuuteen. Yrityskohtaiset erot voivat kuitenkin olla merkittäviä riippuen toimialasta, rahoitusrakenteesta ja yritysjohdon päätöksistä.”
